Sana- ja Lyhennys selityksiä

Adj., Adjunct

Papiston apulainen

an

anoppi

app.

Appi

Arvovuoden saarnaaja

Vakinaisten pappien viranvaihtopäivä oli 1.5. Jos pappi kuoli sen jälkeen, leski sai papin palkkasaatavat itsensä ja perheen elatukseksi seuraavaan vappuun saakka. Sen lisäksi normaalisti myönnettiin perheen toimeentulon turvaamiseksi yhden vuoden "armovuosi", jolloin leski perheineen sai ylimääräisen vuoden palkkasaatavat. Papin kuolinpesä oli kuitenkin velvollinen palkkaamaan täksi ajaksi papin, jota kutsuttiin arvovuoden saarnaajaksi. Hän ei tietenkään saanut kuin pienen osan palkasta; palkkaerot olivat tuohon aikaan suuret. Joskus armovuoden saarnaaja - tai joku muu pappi - nai lesken tai tyttären ja turvasi näin perheen taloudellisen toimeentulon jatkossakin. Usein seurakunta oli kiinnostunut valitsemaan tällaisen papin yksinkertaisuuden vuoksi ja ennen muuta taloudellisten asiain takia vakituiseksikin.

B:de dotter

Talollisen tytär

B:te, bemälte:

aiemmin tai ylhäällä mainittu

Bkst.

Mäkitupalainen

Bleckslagare

Henkilöt jotka esim. 1800-luvulla työstivät peltiä olivat bleckslagare, läkkiseppiä. Vanhassa ruotsin kielessä sana "bleck" tarkoittaa valssattua peltiä, ottamatta kantaa aineen paksuuteen tai metallityyppiin.

Bolagsman, BLM.

Yhtiömies.

Bonde

Talonpoika, talollinen. Kun tuomiokirjoissa, rippikirjoissa ym. virallisissa asiakirjoissa alettiin käyttää suomen kieltä, sana bonde käännettiin sanalla talollinen. Sanoja tilallinen ja maanviljelijä alettiin käyttää pääasiassa vasta 1900-luvun puolella. Sana Bonde viittaa oikeastaan maanviljelijään (jordbrukare, lantbrukare, skogsbrukare), t.s. maata omistava ja viljelevä väestö = bondeklassen, bondeståndet. Siihen kuuluu Talollinen = hemmansägare, Maanviljelijä joka ei omista maataan = Pienviljelijä joka saa sopimuksen mukaan käyttää pientä osaa talollisen maasta on torppari, Maalaisväestö = allmogen.

Borealis

käytettiin yliopistossa pohjasuomalaisista eli mm. Satakuntalaisista.

Brud i full skrud

Morsiamella kruunu/juhla-asu, tarkoittaa että morsiamella on oikeus kruunuun. Pohjanmaalla vielä tärkeämpi oli "salainen" kruunu kruunun sisällä, johon morsian oli oikeutettu vaan jos oli neitsyt vihittäessä.

Brud utan skrud

Morsian ilman juhla-asua, ilman kruunua (Brud i egna kläder, utan skrud), tarkoittaa todennäköisesti että neitsyyden menettämisestä ole epäilystäkään, raskaus siis näkyy.

Maija-Liisa Heikinmäen opuksesta ”Suomalaiset häätavat” selviää, että skrud (morsiuskruunu tms. koriste) oli sallittu vain koskemattomalle morsiamelle. Asiasta oli määrätty jo vuoden 1686 kirkkolaissa ja kruunun väärinkäytöstä voitiin tuomita sakkoihin. V. 1864 annettu keisarillinen asetus kumosi tämän kirkollisen rangaistuksen. "Brud i full skrud" oli siis mitä kunniallisin morsian, kun taas merkintä "utan skrud" kertoo esim. siitä, että morsian oli tiettävästi raskaana.

BrB, BB

tuomiokirja

Cap., Capellan

Präst, Comminister, kan även gälla Hjälppräst.

Circ, circa

noin, lähellä

Dejan

aviottoman lapsen synnyttänyt nainen. Sana takoitti 200 vuotta sitten lypsävä" ei lypsäjä. Jos lasta ei epäilyistä huolimatta löytynyt ja naishenkilö kielsi sellaista saaneensa niin tuomari määräsi pari vaimoa tutkimaan antaako epäilty maitoa. Jos todettiin rintamaitoa olevan niin asia oli selvä. Sillon titteliksi tuli "dejan" vaikkei epäilty raukka olisi koskaan lehmää pidellytkään.

Dej. (dejecta)

"erotettu tai suljettu pois seurakunnan toiminnasta", mm. ehtoolliselta.

Dieken, Djäknen

tarkoittavat oppipoikaa ja opiskelijaa. Djäkne on "teini, teinipoika" eli opiskelija.

dhl

taalaa

D.r 5 Öre 8

hautausmaksu kaiketi, tässä 5 taaleria ja 8 äyriä

E.

eno

Elatusmies

Syytinkiläinen, eläkeläismies. Tilan pojalleen tai muulleluovuttanut oli syytinkisopimuksella pidättänyt itselleen oikeuden asumiseen ja hoitoon. Nykyisin sukupolvenvaihdoseläke vastannee lähinnä tätä. Voi myös olla nimitetty elatusmies, ruokkomies, ruokkotorppari .

E. Enk, Ä, Änck.

leski, leskimies

Em.

Emäntä

Ergotismi

Torajyvämyrkytys. Torajyvien saastuttaman viljan aiheuttama myrkytys, johon alettiin 1800-luvulla kiinnittää lisääntyvää huomiota. Myrkky supistaa verisuonia ja mitä tosiaan aiheuttikaan leipiin leivottuina. Tämä myrkky aiheutti kramppeja ja kouristuksia, myös kouristelu lapsilla, esim. ns. kuumekouristukset. Torajyväisinä vuosina vaimot saivat paljon keskenmenoja. Myöhemmin on kemiallisesti valmistettu sitä myrkkyä, jota torajyvät sisältävät. Samaa myrkkyä on vielä lääkkeessä, jolla joudutetaan synnytyksiä.

Fallandesot

Lankeematauti

Fattighjon, Kyrkofattig

Ruotuköyhä/Ruotuvaivainen/Kirkonköyhä.

Frälse hemman

verosta vapautettu talo tai maatila

Förmedlad

Verorästit annettu anteeksi

F.s.v.

Fadern säges vara .... = Isä sanotaan olleen ...

g, G:

naimisissa

ging.f., g.f.

Kinkeriköyhä

Gregoriaaninen Kalenteri

eli ns. uuteen lukuun siirryttiin Ruotsi-Suomessa 1753, jolloin helmikuun 17. päivän jälkeen seurasi maaliksuun 1.päivä.

Bosvedin kalenterissa näkyy sekä vanhan että uuden luvun mukainen päivämäärä. Ilmoitetussa kuoliniässä ym. tämä saattaa olla otettu huomioon, ts. se voi selittää 11 päivän eron suoraan kirjoihin merkityistä päivämääristä laskettuun ikään.

Gårdsqw

Pohjanmaalla en muista tulleen vastaan termiä talon nainen, mutta mielestäni kyse on todennäköisesti suunnilleen sama asia kuin talossa asuva nainen. Täällä aika yleinen on loogisesti tuohon rinnastuva gårdskarl, suomeksi talon mies, jolla maaseudulla tarkoitettiin talossa asuvaa miestä, joka usein oli sukua talolliselle, joka naimaton setämies tai nuorempi veli, saattoi toki olla naimisissakin. Näillä ei ollut mitään erikseen määriteltyjä työtehtäviä, palkkaa tai asemaa. Tällaisten ihmisten elämäntilanne ei ollut kovin hyvä, he tekivät talon töitä elatusta (ruoka ja vaatteet) vastaan. Samanlaista naimatonta tätiä tai sisarta voisi kuvitella kutsutun talon naiseksi. Naiset eivät ehtineet voudeiksi 1800-luvulla tai aiemmin, ei kai 1940-luvulla lakanneissa kruununvoudin viroissakaan ehtinyt kovin monta naista toimia, jos yhtäkään.

Gänglig

hoilakka; gänglig gång=hoippuva käynti.

Gärdehö

veroheinät

HFL

Rippikirja (Husförhörslängd)

Miniät rippikirjassa – rippikirjan asiat on kirjoitettu kronologisessa järjestyksessä. Tästä saattaa johtua, että jos talossa on useampi poika ja vanhin tuo taloon miniän niin miniä kirjoitetaan ”hustru” maininnalla nuoremman, naimattoman pojan jälkeen.

Hemman

Vanhempi käsite, joka viittaa maatiloihin ja maatalousomaisuuksiin, joilla on tietty arvo. 1500- ja 1600-luvuilla talonomistaja vastasi yleensä niin kokoisessa maalaistalossa, että viljelijä pystyi elättämään itseään ja perhettään ja maksamaan maksettavan veron.

Häfd, Hävd

makaaminen, miestytys, sekaantuminen. (Ferd. Ahlman: Ruotsalais-Suomalainen sanakirja vuodelta 1883) Tämän mukaisesti tuo "Des häfd. fästeqv." vihkimiskirjassa tarkoittanee "vihitty maatun morsiaimensa kanssa".

Herastuomari

henkilö, jonka kihlakunnantuomari asetti sijastaan harjoittamaan tuomarintointa, lainlukija. Lainlukijajärjestelmä ei toiminut välttämättä kovin hyvin, ks. esim. Arvonimi joka annetaan pitkään istuneelle lautamiehelle.

Huusmanni, husman

itsellinen työmies joka asui talollisen tilalla.

Häradsdomare

Herastuomari.

Häfd, Hävd

makaaminen, miestytys, sekaantuminen. (Ferd. Ahlman: Ruotsalais-Suomalainen sanakirja vuodelta 1883) Tämän mukaisesti tuo "Des häfd. fästeqv." vihkimiskirjassa tarkoittanee "vihitty maatun morsiaimensa kanssa".

Häradshövding

Kihlakunnantuomari

Hökare

Muonakauppias, vähittäiskauppias

i

istutusrupuli

i kfst

Kirkon eteisessä

imperaattori

tsaari

infra

alla, alempana, jälkeen, myöhemmin

Itt

Ittellinen

Jordagumma, -mor

Kätilö

Jägar:n, Jägar

jääkäri, siis sotilasarvo, metsästäjä

k.

Sulkurupuli

Kaavainoppilas

Kaavain, luotta, malline eli shabloni on lauta tai levy, jonka avulla voidaan esim. leikata kappale määrämuotoiseksi tai maalata siinä olevien reikien avulla kirjaimia ym.

kapprock (kaprokki)

Avara päällystakki, jossa on kaksi tai useampia kauluksia, joista yksi on pystykaulus ja joka ulottuu hartijoiden ylitse vyötärölle.

kasv.

Kasvate

Kesti

Loinen, koturi, joutilainen. Vanhat miehet ja vaimot jotka kesteinä asuvat tupien nurkissa ja jotka elävät kartanon turvissa.

Kornförgiftning

Torajyvämyrkytys

Kuudennusmies

Seksmanni. Kirkon kuudennusmiehet nimitti kirkkoherra, mutta joskus heidät valittiin myös kuntakokouksessa. Toimeen valittiin talousasioihin perehtynyt henkilö yleensä virkamiehistä tai säätyläisistä, joihin kansa luotti, valittiin tälläinen, mutta joukossa oli talonpoikiakin. Tehtävää hoitivat vakaiksi ja tunnollisiksi tunnetut ja luottamusta nauttivat pitäjän miehet. Valinta suoritettiin kirkonkokouksessa. Kuudennusmies kantoi teini, paloapu, ja palkkiorahat. Toimitti papiston ja nimismiehen kanssa kirkon penkkijakoa, jakeli velvollisuuksia kyläkunnille, huolehti ehtoollisleipien saannista, kyydityksistä, sairaan kuljetuksista, antoi ilmi huonosti käyttäytyneet ja oli mukana tilintarkastuksissa.

kt

kirkotettu

kv.

Kirkonvaivanen

Kyl. lopp./loppul.

Kylän loppu, siellä henkilöt joita ei ole merkitty talojen yhteyteen. Uudehkoissa henkikirjoissa taas näkee käytettävän maakirjanumeroa ”0” ilmeisesti vastaavassa merkityksessä, "maaton, tilaton kylän asukas, itsellinen"

Kyrkf. ,kfatt

Kirkonköyhä, köyhä jonka elatuksen kirkko kustansi

L

lapsi

Lampuoti

Itsenäisen tilan vuokraaja, lampuotitilan vuokramies

Lijfdrag, lifdrabant

Henkivartija, drabantti aatelisten henkivartija, joka suoritti myös siviilitehtäviä. Kustaa II Aadolf muodosti henkivartijayksikön ratsu- ja jalkamiehistä.

Lukutaito merkinnät RK

heikko´/  avullinen y  selvä X 

Läksiäinen

Idän läksiäinen tarkoittaa suunnilleen samaa kuin lännen itsellinen (inhyses). Eli siis talossa tai sen rakennuksessa elävä henkilö, jolla ei ollut varsinaista (vuosi)sopimusta taloon. Saattoi olla vaikka isännän veli, joka ei ollut perinnyt taloa. Katselin tuossa Säkkijärven rippikirjoja 1800 -luvun lopulla. Kirkonkylän kohdalla oli muutama sivu otsikolla 'itselliset ja läksiäiset'. Siellä oli haudankaivajaa, suutaria sekä talojen ja torppien poikia. Voisi kuvitella läksiäisen tarkoittaneen juuri sitä, joka ei perinyt taloa tai torppaa. Oli siis lähdössä talosta pois.  Tarkoittaa itsellistä henkilöä, eli talotonta, tilatonta henkilöä.

Eiköhän tuolla (läksiäin, l, läksiäinen, loinen ym.) nyt yleensäkin tarkoitetea henkilöä, joka asustelee toisten nurkissa, saunoissa jne. eikä ole varsinaisesti tehnyt mitään vuokrasopimusta. Vuokrasopimuksella tarkoitan jonkin tietyn maa-alan tai huoneen vuokraa. "Vuokrana" loiset ym. saattoivat tehdä pieniä askareita, halonhakkuuta, marjojen poimintaa jne. Sanakirjan mukaan läksijä tarkoittaa henkilö joka asuu jonkun luona maksamatta vuokraa.

Lille tienden

Verot kannettiin tuohon aikaan (1630) lähinnä luonnontuotteina kuten esim. viljana, voina, kalana, mutta myös vaikkapa työsuorituksina ja kyydityksinä. (Kun on eri vuosina kerätty "tionde lenght" ja "lille Tienden" niin onko se siis saman asian kaksi eri nimitystä?) Vuotuisen veron ohella kirkolle maksettiin kymmenyksiä (kuvittelisin "tienden" tarkoittavan kymmenyksiä), joka tarkoitti alun perin noin kymmenennettä lyhdettä pellolta. Mm. papit, piispat, kirkko ja käyhät saivat niistä osansa. Myöhemmin uskonpuhdistuksen jälkeen valtio otti kymmenyksistä suurimman osan käyttöönsä.

Lägrad

Maattu, eli on saatu kiinni huoruudesta

m

mies

Mantal

miesten lukumäärä maatilalla tai omistavien viljelijöiden veroperuste. Maa-alueen koon nimi.

Mantalslängd

Henkiluettelo.

med cerim

Seremonia, liitty hautaustapaan. Henkilöitä oli haudattu joko "med cerimonie" tai "utan (ilman) cerimonie"

m. skolg.

Koulunkäynti

Mr

muonarenki

muldp.

Multarahat

Muonamies, -renki, Jyvämies

Omassa ruuassan ollut maataloustyöläinen, joka sai osan palkastaan viljana. Muonamies eli muonatorppari tarkoitti maatalousyhteiskunnan ja torpparijärjestelmän aikaan tilatonta, mutta omillaan asunutta henkilöä, joka teki päivätöitä maanomistajalle. Muonamiehet kuuluivat alempiin luokkiin, mutta heidän asemansa oli kuitenkin parempi kuin esimerkiksi loisilla.

Myndighetsålder

Täysi-ikäisyys, täysivaltaisuus - miehet: ennen 1721 15 vuotta, 1721-1969 21 vuotta, 1970-1973 20 vuotta, fr 1974 18 vuotta. Naimisissa oleva nainen sai v.1921 täysivaltaisuuden.

Näs, nässkatt

Vanha nimitys yhteiselle verolle, jota maksettiin 1 äyri kotitaloutta kohden. Se vastasi kaupungeissa käytössa ollutta yhteysveroa (allmänningsgäld) ja sitä maksettiin "jokaiselta nenältä".

Nödd, Nöddöpt

Hätäkaste, joku muu kun pappi

n, N:

Naimisissa, nainut

O.p.

Oppilainen

ot.s, otida sängelag

lapsi saanut alkunsa selvästi ennen vihkimistä

oä

äpärä (äiti avioton)/bastard

p.

Puoli, pieni

P.

piika

Peltru

Kulkunen. Peltru on pallomainen umpikulkunen, jossa on ristikkäiset ääniraot ja sisällä helistimenä irrallaan oleva kuula. Sidottiin tavallisesti luokkiin.

Pelttari

valuri, valuseppä, vaskuri. (Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala esittävät hieman eri tavalla, lievemmin, kirjassa Suomalaiset sukunimet.) "Pelttari. Paitsi "vyöntekijää, paikoin myös "peltiseppää ja kupariseppää" tarkoittava ammattinimitys pelttari (ruots. bältare "vöiden ja solkien tekijä; vaskivaluri; satulaseppä".

Pikommi

Venäjän vallan aikaisista sotaväenoloista: rangaistus, juoksu

Pitäjäkirjuri

1600-luvulta lähtien esiintyy pitäjänhallinnossa tärkeänä toimihenkilönä myös pitäjänkirjuri, varsinkin sen jälkeen kuin kansalle 1624 myönnettiin oikeus itse valita hänet. Myöhemmin maaherra kyllä joutui vahvistamaan vaalin, mutta pitäjän kirjuri pysyi silti puhtaasti kunnallisena toimihenkilönä. Varsinkin Pohjanmaalla, mutta myöskin Satakunnassa, pitäjät palkkasivat itselleen kirjurin. Hänen velvollisuutenaan oli ensinnäkin pitäjän tarvitsemien kirjoitustöiden suorittaminen. Pitäjänkirjuri laati siten sopimuskirjat, kyytilistat, vankien vartioimisluettelot, työlistat, kirjoittipa paikoittain pitäjänkokousten pöytäkirjatkin. Hänen oli myös autettava yksityisiä pitäjänmiehiä, milloin nämä tarvitsivat pesänkirjoituksia, kauppakirjoja yms. Verotuksessa ja veronmaksussa hän valvoi talonpoikain etua. Käräjillä hän toimitteli pitäjän asioita, teki tiedusteluja jne. Eräissä pitäjissä uskottiin kirjurille pitäjänsinettikin. Suurimmat Pohjanmaan pitäjät palkkasivat myös toisen virkamiehen, jota sanottiin rättäriksi. Hänen tehtävänään oli ensi sijassa järjestää kyyditysasioita, mutta hän auttoi nimismiestä muutenkin toimittamalla mm. esivallan käskyjä pitäjän etäisimpiin kolkkiin. Paikoitellen mainitaan pitäjillä olleen myös erityisiä kassamiehiä. Kehittynyttä itsehallintoa osoittaa sekin, että Pohjanmaalla oli pitäjillä oma sinettinsä, jonkalaisia tunnetaan jo 1500-luvulta. Se oli tarkoin säilytettävä, koska aina oli mahdollisuus sen väärinkäyttöön, ja sinetillä vahvistettu sopimus oli sitova. Sinetin talteenpano oli juhlallinen toimitus: käräjäpaikalla tuomari ja lautakunta sen laskivat pitäjänarkkuun rahvaanmiesten saapuvilla ollessa. Arkussa säilytettiin sinetin ohella myös pitäjän kassa, johon varoja kertyi sakko-osuuksista, yhteismaiden veroista, verotuksesta jne. Kassasta maksettiin tuomarin palkkioita, tuomiokirjain puhtaaksi-kirjoituskuluja, valtiopäivämiesten päivärahat ym. Pitäjän-arkkua hoitivat tuomari, lautakunnan vanhin jäsen ja nimismies taikka joku talonpoikain valitsema henkilö, kuten rahvaan valituksen johdosta annettu asetus v:lta 1668 sääti.

Professio

Ammatti

Profossi

Piiskuri, mestaaja, sotapoliisi

Procuratoren

vouti, kirjanpitäjä, valtuutettu. Prokurator 1600-luvulla on eri asia kuin esim. 1800-luvulla. Alun perin prokurator oli edunvalvoja tai "pehtori", myöhemmin lainvalvoja, nykyistä oikeuskansleria vastaavassa virassa.

Puolikko

Puoli tynnyriä, neste-mitta, n. 62,8 litraa mutta viljamitta n. 82,5 lier.

Pn

puusniekka

Qp Zv, Zvp, Zop

Naishenkilö

R

Renki

rect., rector

Lukion johtaja, rehtori

Riddare

Soturi, taistelija, nihti

Risare

Piiskuri

RK

Rippikirja

Ruotuköyhä Ruotuvaivainen Kirkonköyhä

1700- ja 1800-luvulla vaivaiset tai köyhät sijoitettiin johonkin taloon, talolliset olivat heistä varojensa mukaisesti vastuussa. Hautajaisissa ja häissä piti myös antaa köyhäinkassaan summa rahaa. Ruotukiertoon joutuneet olivat taloissa vähän aikaa kerrallaan. Tämmöinen kierto suoritettiin kahteen kertaan vuoden aikana. Nälkävuosina moni perhe joutui luottamaan yhteiskunnan varoihin ja koska köyhäinkassassa ei ollut varoja tämä ruotukierto järjestettiin.

Rupuli, kulkurupuli

Kutsuttiin isorokkoa. Rokotukset Suomessa (Ruotsi-Suomessa) aloitettiin jo 1700-luvulla, mutta yleisemmäksi se tuli 1800-luvun jälkipuoliskolla. Noin 1883 säädettiin Suomessa isorokkorokotus ilmaiseksi. Sitä ennen pitäjissä kiersi rokottajia tai sen teki lukkari tai välskäri. Kansalla oli paljon ennakkoluuloja toimenpidettä kohtaan eikä kirkkokaan aina hyväksynyt, koska katsoi isorokon olevan seurausta ihmisen synneistä.

Kulkurupuli lienee tarkoittanut tartuntana saatua isorokkoa ja istutusrupuli rokotuksella saatua isorokkoa. Alussa rokkoaine otettiin rokon sairastaneesta ihmisestä ja tällä tavoin rokotettuna se oli erittäin vaarallista.

Rustholli, Rusthåll

Verovelvollinen tila, jonka haltijan oli saamiensa verohelpotusten vastikkeeksi ylläpidettävä armeijan ratsumiestä ja varustettava hänen käyttöönsä hevonen. Pysyvien ratsutilojen perustaminen liittyy Kaarle XI: alullepanemaan uudelleenjärjestelyyn, josta Suomessa käytetään nimeä ruotujakolaitos.

Rök, röker

Savua eli taloa ja nimenomaan asuttua taloa - piipusta tuli savua kun talo oli asuttu. Talot verotettiin miten monta savua talossa oli.

Sahl. S:

Vainaja/Salig

Sacell., Cap.

tarkoittavat molemmat kappalaista samoinkuin comminister useimmiten (voi olla myös apulainen).

s:n, son

poika

Salp.s:n, Salp.sj.

Salpietarin keittäjä. Ammatti oli muinoin tärkeä ruudinvalmistuksessa. Salpietarin raaka-ainetta kerättiin keväällä navetoiden seinistä lannan luonnin jälkeen.

Samsyskon

Sisarukset joilla sama isä ja äiti

Sexman

Kuudennusmies, Sexmannit, muodostavat yhdessä kappalaisen kanssa kirkkoneuvoston, joka toimii kappeliseurakunnan kurinpitoelimenä. Kirkkoneuvosto päättää siveys- ja henkirikoksiin syyllistyneiden kirkollisista rangaistuksista, joihin kuuluvat esimerkiksi sakko, raipparangaistus, häpeäpenkki ja jalkapuu. Kirkolliset rangaistukset annetaan maallisten tuomioiden lisäksi. Jos oli suurempi kylä jossa oli kaksitoista lautamiestä heitä nimitettiin Tolvman. Sexmannit valittiin 1700-luvulta lähtien kinkereillä, aikaisemmin ehkä kirkonkokouksessa. Kinkeripiirien lisääntyessä lisääntyi seksmannien lukukin. Kirkkoraati valvoi seurakuntalaisten elämää haastamalla eteensä hyvien tapojen ja järjestyksen rikkojat, ja seksmannien nimenomaisena tehtävänä oli kannella rikkomuksista papille ja kirkkoraadille. Toisaalta seksmanneja pilkattiin, mutta toisaalta arvostettiin ja etenkin vanhemmalla iällä heitä kutsuttiin virkanimellä.

Simisetti, simpsetti

Simsetti, se kauluspaidan kaltainen irtonainen yläosa, joka laitettiin pikkutakin alle, irtorintamus.

Skallfogde

Metsästäjät, jotka järjestivät susi-, kettu- ja karhumetsästystä kiinteistöillä

Skatteköpt

Ostettu perinnöksi

Skattelagd

Verotettu, pantu verolle

Skrindland

Samantyyppinen sana kuin tunnland 'tynnyrinala'. Se on suomeksi häkinala.

Slottskn.

Nihti, sotamies, varsinaisesti jalkamies, valtaherran aseellinen palvelija.

sm.mäst

seppämestari

s:n

pitäjä

Sot

sotamies

Spannmålstorpare

Muonatorppari tai –mies, jyvätorpparii.

Specie

Metalliraha, lantti, killinki, kolikko, raha, ropo

Spögubbe

Unilukkari, suntio (henkilö, joka kirkossa herätteli nukkuvia seurakuntalaisia)

Stabs, stabschef

esikunta, esikuntapäällikkö

Stabskapten

alikapteeni

Statare

Muonamies, luontoispalkka, muonapalkka.

Stora ofreden

Isoviha, oli suuren Pohjan sodan (1700–1721) aikainen Venäjän miehitys Suomessa vuosina 1713–1721. Se päättyi Uudenkaupungin rauhaan.

Stut

kalpi, mulli, tollo

Syyt, Sytningsman

Syytinki, elatusmies, ruokkomies, ruokkotorppari ja eläkemies. Tilan pojalleen tai muulle luovuttanut oli syytinkisopimuksella pidättänyt itselleen oikeuden asumiseen ja hoitoon.

T.i

talonisäntä

Testim.,Terstimonium

todistajalausunto; arvosana, todistus

til.

Tilattu

Torajyvämyrkytys

Kuolinsyyksi mainittiin usein kouristus. 1800-luvulla huomattiin että torajyvä sisältää myrkkyä joka aiheuttaa kramppeja ja kouristusta. Myrkky supisti verisuonia, ja mitä kaikkea muuta se aiheuttikin, kun sitä käytettiin leivonnassa. Torajyväisinä vuosina vaimot saivat paljon keskenmenoja, ja myöhemmin on kemiallisesti osattu valmistaa samaa myrkkyä, jota torajyvät sisälsivät. Tätä samaa myrkkyä on nykyään lääkkeessä, jolla joudutetaan synnytyksiä.

Töll.

Torppari

u.b.

ilman todistusta/utan betyg

upl., upplöst

Saanut anteeksiannon, pappi on saavuttanut kuolemanvuoteen

v.

varjellus

vo

vaimo

v.i

salavuoteinen

v.r.

viikko renki

Vapaavuosi (Vero)

liittyivät maamme asutuspolitiikkaan. Jo 1602 annettiin johtosääntö, jossa määrättiin autiomaat tutkittaviksi ja ryhdyttäväksi toimenpiteisiin niiden viljelemiseksi. Katselmuksessa oli määrättävä torppaan tulevat tilukset ja sekä verot ja vapaavuodet. Talojen muodostamiseen liittyi monenlaisia velvollisuuksia ja toimenpiteitä. Raivaamis- ja rakentamisvelvollisuudet olivat raskaita silloisella ihmistyövoimalla. Vaadittiin myös vakuuksia sitoutumisten täyttämisestä. Esim. jääkäriuudistilojen asukkailta vaadittiin vakuus myös siitä, että asukas pystyi palkkaamaan toisen sotamieheksi, jos ei itse siihen kykene.

Velvollisuuksien ohella kruunun antoi myös vapauksia määräysten toteututtamisen helpottamiseksi ja halullisuuden uudisasutukseen lisäämiseksi. Siksi uudistaloille myönnettiin vapaavuosia veroista ja rasituksista mm. vuosien 1695-1775 aikana annetuilla asetuksilla. Lisäksi annettiin vielä yksilöllisiä vapauksia mahdollisesti epäedullisille paikoille perustetuille tiloille. 1700-luvun lopulla ryhdyttiin antamaan aineellistakin apua. Verovapaus käsitti vapauden kaikista veroista 6-7 vuoden aikana. Sen jälkeen oli suoritettava esim. kymmenyksiä sekä kirkon ja papiston veroja. Vuonna 1783 myönnettiin verovapaus 15 vuodeksi ja vapaus henkiveroista 10 vuodeksi. Vuoden 1770 asetuksessa säädettiin avustuksista, että kahtena ensimmäisenä vuotena oli annettava kaksi tynnyriä hyvää täyteläistä viljaa kumpanakin ja kuutena ensimmäisenä vuonna vapaus kaikista omaisuus- ja henkilöveroista, sekä lisäksi jokaista yli neljän olevaa alle 15 vanhaa lasta kohti puoli tynnyriä täyteläistä viljaa vuosittain kunnes nuorin lapsi oli täyttänyt kuusi vuotta. Velvollisuuksiin kuului lisäksi suorittaa perustamisesta aiheutuvien viranomaisten palkkojen maksu. Rasitusten kruununtalolliset saivat taloudelliseksi avustamiseksi määrätyiksi vapaavuosiksi verovapauden.  Se saattoi olla kokonainen tai osittainen. Ne kestivät yleensä noin 15-20 vuotta ja erikoistapauksissa jopa 50 vuotta ja henkilöveroista 10 vuoden pituinen vapaus. Uudistaloille voitiin edelleen vuoden 1892 säädösten mukaan myöntää 15-20 ja erikoistapauksissa jopa 40 vuoden mittainen vapaavuosien kausi.

Maamme asutustoiminta oli autonomiankin aikana paljolti Ruotsin ajalta peräisin olleen lainsäädännön varassa. Uusia säädöksiä tuli varsin vähän. Yksi sellainen oli keisarin 5.9.1817 antama kirje uudistalojen vapaavuosista. Se koski yli 20 vuoden ajaksi myönnettäviä vapaavuosia ja tarkempaa valvontaa. Maaherrat velvoitettiin antamaan selonteko vapaavuosista senaatille kolmivuotiskausittain. Talo voitiin ostaa perinnöksi myös vapaavuosien aikana ennen vuotta 1892, mutta sen jälkeen perinnöksiosto ei voinut tapahtua vapaavuosien aikana tai talon ollessa viljelemättömänä tai rakentamattomana. Tarkempi talokohtainen selvitys löytyy kunkin talon uudistalopäätöksestä.

Warwari, warwali

Sorvari. Rantasalmella, entisessä letkuvarsipiippujen tekopitäjässä tämä tarkoitti piipun ja varressa olevan puisen holkin sorvaajaa. Vuonna 1889 asui yksinomaan Rantasalo RN:o 5, Jumikkalan tilan aluella 15 piippuwarwalia. Niiden vuosituotanto oli tuolloin 48000 piipunwartta ja -pesää.

Välskärillä

 (ruots. barberare) tarkoitetaan kirurgiaa harjoittanutta lääkintäalan ammattilaista. Heidän toimintansa valvomista varten on Ruotsissa vuonna 1571 perustettu oma ammattikunta, jolla on myös asiaan kuuluvat erioikeudet. Ammattikunnan tärkein tehtävä on kouluttaa lääkintähenkilöitä erityisesti armeijanarpeisiin.