Lulli - Lalli

Koska isäni puolella jo 1500-luvusta Korpilahden Muuramella, on useita sukupolvia nimellä Lulli jotka myös perustivat ja asui Lullin talossa, haluan jakaa tämän tarinan, "Lalli, Suomen kruunaamaton kuningas".

Lallin legenda

Tarujen mukaisesti Muuramen Lulli voi olla Köyliön Lallin jälkeläisiä. Koska minkäänlaisia lähdekirjoja ei ole käytettävissä, ainoastaan legendoja ja pyhimystaruja, täytyy muistaa, että näitä taruja ei voi pitää minkäänlaisina historiallisina asiakirjoina. Arvo Kantonen, joka 1960-luvulla oli Lullien Sukuseuran esimies, löysi seuraavan tarinan kirjoista Suomen historia (K.E. Lindeqvistin) ja Piispa Henrik ja Lalli (Martti Haavio);

”Vuonna 1150 vaiheilla pääsee kristinusko vakaantumaan svealaistenkin maassa ja nyt he puolestaan, niin kuin vastakääntyneet tavallisesti, innokkaasti haluaa saamaan muitakin opin tuntemiseen. Ruotsalaiset pitivät tarpeellisena kukistaa suomalaiset. Erik IX, joka oli saanut "Pyhän" nimen, lähti sotajoukolla Itämeren yli Suomeen. Hänen mukanaan oli Upsalan piispa Henrik, joka oli syntyjään englantilainen.

Laivat laskettiin Aurajoen suuhun. Siellä syntyi taistelu ja paljon suomalaisia kaatui ja eloon jääneet pakotettiin voitettuina kasteeseen.

Maihinnousu tapahtui silloin, kun meri vielä oli vapaa jäistä, jolloin taistelu Suomen omistuksesta oli alkanut ja se jatkui vielä yli talven. Tarinan mukaan, talonpoika Lalli Köyliönjärven jäällä "murhasi" tuon piispan, jota on sanottu ensimmäiseksi evankeliumin saarnamieheksi Suomessa, mitä hän todellisuudessa ei ollut.

Tarina oli että kun Lalli palasi kotiinsa ja hänen vaimonsa Kerttu kertoi, että "ruokaruotsi" oli sillä aikaa vieraillut talossa, ottaen luvatta olutta, ruokaa, heiniä ja kauroja, Lalli pani veljiensä Pentin ja Olavin kanssa täytäntöön sen rangaistuksen, mikä kuului Ruotsin kuninkaalle. Tällaisesta ryöstövierailusta oli säädetty kuolemanrangaistus, rangaistus oli lain mukaan suoritettava miekalla.

"Ruokaruotsi" on alun perin pääasiassa tarkoittanut "linnan ja tuomarien palvelijain elättämistä talonpoikien kustannuksella, virallista pakkokestitystä". Tällainen verotusvierailu sai usein laittomia muotoja, epäilemättä verottajat ylittivät valtuutensa ja vierailivat sellaisten talonpoikienkin luona, jotka eivät olleet kestitysvelvollisia.

Perimätieto kertoo, että Lalli olisi välttänyt vainoojansa vetäytymällä Sisä-Suomen erämaihin. Arvo Kantonen jatkaa: Minulla ei ole tietoa siitä, kuuluivatko nuo erämaat, joihin Lalli vetäytyi, pälkäneläisten omistukseen vai ei, kuten Korpilahti on kuulunut ja jonka sen aikaisessa Muuramen kylässä on ollut neljä taloa jo niin aikaisin kun 1539, joista Lulli (joksi perimätiedon mukaan Lalli on vaihtanut nimensä, eksyttääkseen vainoojansa jäljiltään) jo silloin on ollut Lauri Olavinpoika Lullin omistuksessa.

Mutta toisaalta on itsepintaisia tietoja siitä, ettei surmaaja olisi ollut tavallinen talonpoika, vaan sukuperältään ylhäinen, kreivi tai ritari. V. Öhrnhjelm sanoo, että "hän oli siinä seudussa syntyperältään ja rikkauksiltaan suuri". Tämän vuoksi Lallia on joskus mainittu Suomen kruunaamattomaksi kuninkaaksi. Toisaalta on koko Lallin olemassaolo hyvin epävarmaa. Nykytutkimus on kyseenalaistanut jopa koko ristiretken olemassaolon. Ajasta ei ole asiakirjoja Suomeen liittyen.