Ansedel Taavi (David)
2§ Tuomaanpoika (Thomasson) Kärnä-Norrkärnä
1658-1738
|
Taavi (David) 2§ Tuomaanpoika (Thomasson) Kärnä-Norrkärnä
Syntynyt-Född: 1658-05.. Lappajärvi, LS [1]
. Talollinen, lautamies, kirrkoväärti – Bonde, nämndeman,
kyrkovärd |
|
|
|
|
||
|
|
|
|
|
|
Elämänkertomus/Levnadsbeskrivning
"Lappajärven kuningas". (Lappaj.Sukuja) 1674 16-vuotias
Taavi Tuomaanpoika Kärnä, tuleva "kuningas", mainitaan oppilaana
Pietarsaaren pedagogiossa. Vuonna 1649 annetun koulujärjestyksen mukaan koulut
jakautuvat kolmeen tasoon: ala- alkeiskouluihin eli pedagogioihin,
triviaalikouluihin ja lukioihin. Pedagogiossa opitaan lähinnä virsilaulua,
katekismusta, laskentoa sekä ennen kaikkea lukemaan ja kirjoittamaan ruotsia.
Taavi Tuomaanpojasta on siis kehkeytymässä ainakin tässä mielessä isäänsä
pätevämpi mies.
1682 Taavi Tuomaanpoika Kärnä avioituu pietarsaarelaisen Karin
Karlintytär Ruuthin, 1652-1713, kanssa. Taavi on tällöin 24-vuotias ja Karin
28-vuotias, eli melko vanha solmimaan ensimmäisen avioliittonsa. Kannustimena
toiminee Karl-isän kuolema vuotta aikaisemmin: Karin turvaa elantonsa menemällä
naimisiin ja ryhtymällä talonemännäksi. Tietenkin on myös mahdollista, että hän
odottaa tässä vaiheessa jo lasta. Lapsia: Susanna 1683-1684, Eeva 1685-, Taavi
1687-1689, Kaarle 1689-1689, Erkki 1690-, Aapo 1691-1692, Marketta 1693-1693,
Saara 1694-, Marja 1695-1695, Hermanni 1698-. Avioliitto merkitsee Karin
Karlintyttärelle sitä, että hänen on jätettävä kotinsa ja perheensä
Pietarsaaressa ja muutettava "ylämaahan". Pietarsaari ei toki ole
suuri kaupunki, mutta kaupunki silti, ja sitä paitsi meren äärellä.
Pietarsaaressa käydään kauppaa, suuret laivat purjehtivat sieltä
tervalastissa Tukholmaan ja takaisin tuoden mukanaan uusia tuulia. Ylämaa
puolestaan on syrjäistä metsäseutua, jonne on kohonnut muutama kymmenen
suurempaa tilaa ja pieni kappelikirkko. Pietarsaari on ruotsinkielinen, Ylämaa
savolaisinvaasion myötä jo pitkälle suomenkielistynyt. Mitä miettii Karin sinne
matkatessaan? Karinin tilanne ei toki kuitenkaan ole täysin epätavallinen.
Järviseutulaisilla on tiiviit yhteydet rannikolle, Pietarsaaren seutu vetää
puoleensa niin kaupan kuin hallinnonkin asioissa. Avioliittoja solmitaan siinä
sivussa. Viljo Lampolan laskelmien mukaan vuosina 1664-1720 Järviseudulle
avioliiton solmimisen vuoksi muuttaneista 4,6% on kotoisin rannikon
ruotsalaispitäjistä.
1687 Kärnän tila jaetaan, Taavi tulee Norkkärnän isännäksi ja
hänen äidin velipuoli, Juho Simonpoika isännöi Söderkärnän taloa.
1706 Taavi valittaa Lapuan käräjillä lapualaisten koloavan
tervaksia ja hävittävän metsää lappajärveläisten alueella. Taavi vaatii
oikeudelta Lapuan ja Pietarsaaren välisten rajojen varmistamista. Asia on myöhemminkin
useita kertoja esillä eri oikeusasteissa ja ratkeaa lopulta lappajärveläisten
eduksi. 1712 Taavi Tuomaanpoika Kärnää syytetään murhasta ja hänet tuomitaankin
alioikeudessa, mutta hovioikeus löytää tapauksessa lieventäviä asianhaaroja
eikä juttu etene.
1714 toukokuussa Taavi vihitään toiseen avioliittoon 48-vuotiaan
Marketta Hannuntytär Kirsilän kanssa. Marketta Hannuntytär on Taavin
Saara-tyttären anoppi eli Matti Juhonpoika Kirsilän äiti.
Ruotsi-Suomen kuningas Kaarle XII on käynyt vuodesta 1700 asti
sotaa monenkirjavan vihollisliittouman kanssa. Kun sotatoimet epäonnistuvat
katastrofaalisesti, venäläiset pääsevät syvälle Ruotsin alueelle ja miehittävät
mm. Etelä-Pohjanmaan. Venäläismiehitystä vuosina 1714-1721 kutsutaan myöhemmin
isonvihan ajaksi. Kärnän talo on isonvihan aikana pitkään venäläisten
majapaikkana, jolloin venäläiset tallaavat molempien asuinrakennusten katot ja
polttavat lähitienoon aidat ja heinäladot. Venäläiset ryöstävät Taavilta kaiken
hänen irtaimen omaisuutensa, polttavat tallikartanon sekä metsässä olevan
tervasaunan ja 55 tynnyriä tervaa. Taavi luovuttaa suomalaisille
"sissipartioille" karjaa ja ruokatavaroita. Maaliskuussa venäläiset
polttavat Pietarsaaren kaupungin ja tuhoavat kaiken tielleen sattuvan. Raatihuone,
koulutalo ja suurin osa muista rakennuksista poltetaan. Tulliportit poltetaan.
Satamassa on viisi alusta lastattuna täyteen tervaa, viljaa ja elintarvikkeita,
osa kaupunkilaisista on aikonut paeta sotaa Ruotsiin, mutta ankara talvi on
estänyt aikeet. Myös laivat poltetaan. Lapsia siepataan vangiksi
kuljetettavaksi Venäjälle. Myöhemmin samana vuonna venäläiset saapuvat
uudelleen ja polttavat kaiken, mikä edelliseltä vierailulta on säästynyt.
Suurin osa Pietarsaaren virkamiehistä siirtyy eri puolille Ruotsia. Pakenijoiden
mukana ovat myös tullimies Petter Graanin vanhemmat ja Helena-tytär. Anna
Hansintytär Lång lienee kuollut edellisenä vuonna.
1715 Venäläiset varastavat Lappajärven kappelikirkosta 79 talaria
3 äyriä ja vievät hopeisen ehtoolliskalkin, kynttiläkruunut ja -jalat,
hiekkalasin, virsikirjat, ruotsin- ja suomenkieliset käsikirjat, kaksi
sinisestä ja punaisesta kankaasta tehtyä alttarivaatetta, kolme alttariliinaa,
messukasukan, kaksi messupaitaa, paarivaatteen, kolme kalkkiliinaa, tinamaljan
ja kolehtihaavin. Kirkonkello on tällöin piilotettuna järveen eikä sitä sieltä
enää löydetä. Taavi toimii edesmenneen isänsä tavoin kirkkoväärtinä eli
kirkonisäntänä. Isonvihan jälkeen Olavi Kankkonen tiedustelee häneltä
käräjillä, minne kappelin aarteet ovat miehityksen aikana joutuneet.
1719 Taavi toimii taas käräjillä lautamiehenä. Murhasyyteasia
lienee lopullisesti haudattu. Ankeiden aikojen puristuksessa Kärnä köyhtyy.
Taavilla riittää kylvöön vain 9 kappaa (n. 54 liraa) ruista ja 8 kappaa (n. 48
litraa) ohraa. Eläimistä on jäljellä hevonen, kolme lehmää, kaksi vasikkaa ja
kolme lammasta. Karjavarallisuuden määrä on riippuvainen niittymaan määrästä,
pitäähän eläimille saada ruokaa myös talvella. Vuonna 1626 Kärnässä elätetään
karjaveroluettelon mukaan Järviseudun kahdeksanneksi suurinta karjaa, johon
kuuluu kolme hevosta, kaksi härkää, 14 lehmää, viisi vasikkaa, 25 lammasta ja
neljä sikaa. Jälkipolville ei säily tietoa 1600-luvun lopun ja 1700-luvun
ensimmäisten vuosien tilanteesta, mutta on todennäköistä, että talot ovat
laajentaneet niittyomistuksiaan ja karjankin määrä on sitä mukaa kasvanut.
Vuonna 1719 eläimiä pitäisi siis olla roimasti enemmän kuin vajaat sata vuotta
aiemmin. Taavin karjan surkean pieneksi huvennut pääluku osoittaa, millainen
isku levoton isonvihan aika Lappajärven talonpojille on.
1721 Taavia syytetään käräjillä 450 kuparitalarin varastamisesta
Lappajärven kappelilta. Taavi kertoo ostaneensa rahoilla Viipurista viiniä,
vehnäjauhoja ja öylättejä kappelia varten. Syyttäjät tuomitaan sakkoihin.
1725 Taavi esittää Pietarsaaren käräjillä köyhtymisensä syyksi
sissipartion huoltamisen ja vaatii korvauksia menetyksistään. Hän kertoo myös
poikansa Olavin (?) lähteneen isonvihan alkaessa pakoon Ruotsiin, mutta
menettäneensä merellä haaksirikossa 25 tynnyriä tervaa ja 15 leiviskää humalia.
Taavi on siis ollut talonpoikaispurjehtija.
1726 Kaatosade, myrsky ja rakeet hakkaavat maahan Taavin
ruissadon. Myrsky rikkoo myös asuintuvan ja muiden rakennusten katot.
Tervahaudalla pääsee tuli irti ja polttaa suuren ruukin tervakset.
1738 Taavi Tuomaanpoika kuolee kesäkuussa 80-vuotiaana. Kärnän
suku jatkuu Saara- tyttären ja Hermanni-pojan kautta.
RK 1694-1710 Kärnä, Savonkylä.
HFL 1694-1710 Kernä i Savobyyn.
Den 16-årige David Thomasson Kärnä, nämns 1674 som elev vid
Jacobstads pedagogikskola. Enligt 1649 års skolordning delades skolorna i tre
nivåer, grundelementärskola eller pedagogikskola, trivialskola och gymnasium.
På Pedagogioskolan undervisades främst psalmsång, katekesen, räkning samt
framför allt att läsa och skriva svenska.
David vigs 1682 med Carin Carlsdotter Ruth, 1652-1713, från
Jacobstad. David då 24 år gammal och Carin 28 år, hon förhållandevis gammal för
att ingå äktenskap. Äktenskapet innebär för Carin att hon måste lämna hemmet
och Jacobstad och flytta till ”övermarken”. Jacobstad är inte stort men dock en
stad, där gör man affärer, stora skepp seglar med iväg med laster av tjära till
Stockholm och kommer tillbaka med nya vindar. Övermark däremot är enslig
skogsbygd, dit några tiotal större gårdar har byggts upp samt en liten
kapellkyrka. Jacobstad är svenskspråkig, Övermark har genom invasionen från
Savolax redan till största delen blivit finskspråkig. Carins situation är dock
inte helt ovanlig, befolkningen i Sjöbygden har täta kontakter med kusten,
Jacobstadsbygden drar till sig både handel och förvaltningsärenden. David och
Carins barn: Susanna 1683-1684, Eva 1685-, David 1687-1689, Karl 1689-1689,
Erik 1690-, Abraham 1691-1692, Margeta 1693-1693, Sara 1694-, Maria 1695-1695,
Herman 1698-.
1706 klagar David i Lapå Tingsrätt att Lapå-bor gräver i
tjärmilorna och hugger skog på Lappajärvibornas marker. Han kräver av rätten
att gränsen mellan Lapå och Jacobstad ska säkras, ärendet är senare flera
gånger uppe i olika rättsfall och löses slutligen till förmån för Lappajärviborna.
1712 anklagas David för mord och han döms i tingsrätten men
hovrätten finner förmildrande omständigheter i fallet och ärendet tas inte
vidare.
I maj 1714 ingår David sitt andra äktenskap med 48-åriga Margeta
Hansdotter Girs. Margeta är Davids dotter Saras svärmor, dvs Mats Johansson
Girses mor.
Sveriges-Finlands konung Karl XII har sedan år 1700 krigat med ett
flertal fiendeläger. Då krigen misslyckas katastrofalt, lyckas ryssarna ta sig
lång in i Svenska områden och intar bl a Södra Österbotten. Den ryska
ockupationen under 1714-1721 kallas senare för Stora Ofreden. Kärnäs hus är vid
den tiden länge ryssarnas förläggning, de förstör båda bohusens tak och bränner
närbelägna bodar och hölador samt plundrar all Davids lösegendom, bränner ner
stallbyggnaden och tjärbastun i skogen och 55 tunnor tjära. David ger till den
finska motståndspatrullen boskap och matvaror. I mars bränner ryssarna
Jacobstad och förstör allt i sin väg. Rådhuset, skolbyggnaden och stor del av
övriga byggnader bränns ner. Tullportarna bränns, i hamnen brändes 5 skepp
fullastade med tjära, spannmål och matförnödenheter. En del av stadsborna hade
för avsikt att fly till Sverige, men den hårda vintern förhindrade detta. Barn
kidnappades och fördes till Ryssland. Senare samma år kom ryssarna tillbaka och
brände allt som från det senaste besöket hade sparats. Största delen av
Jacobstads tjänstemän flyttade till olika delar av Sverige.
1715 stjäl ryssarna från Lappajärvi kapellkyrka 79 daler och 3
öre, nattvardskalk i silver, ljuskronor och ?stakar, timglas, psalmböcker,
svensk- och finskspråkiga handböcker, två blå- röda altarkläden, tre
altardukar, mässhake, två mässkjortor, bårklädet, tre kalkdukar, en tennskål
samt kollekthåven. Kyrkklockan hade redan gömts i sjön och hittas inte. David
liksom hans bortgångne far var kyrkvärd. Efter Stora Ofreden tillfrågas han av
Olof Kankkonen i tingsrätten, vart kapellets skatter har tagit vägen under
ockupationen.
1719 verkar David återigen som nämndeman vid tingen. Mordanklagelsen
verkar helt ha glömts. De svåra förhållandena gör att Kärnä blir fattigt. Till
sådden finns endast 9 kappaa (ca 54 liter) råg och 8 kaappaa (ca 48 liter)
korn. Av djuren finns bara en häst, 3 kor, 2 kalvar och 3 lamm kvar.
Boskapsförmögenhetens storlek är avhängigt av åkermarkens, det måste finnas mat
för djuren även på vintern. År 1626 fanns enligt skatteförteckningen över
boskap, på Kärnä 3 hästar, 2 tjurar, 14 kor, 5 kalvar, 25 lamm och 4 grisar,
det åttonde största i Sjöbygden. Det finns inga uppgifter om hur det var i
slutet av 1600-talet eller början av 1700 -talet, men tydligt är att gårdarna
utökat sina åkermarker och säkert också boskapsantalet med detta. 1719 borde
antalet djur varit bra mycket högre än det varit 100 år tidigare. Davids bedrövligt
krympta djurantal visar hur hårt tiden för stora ofreden varit för bönderna i
Lappajärvi.
1721 Anklagas David vid tinget för att ha stulit 450 koppardaler
från Lappajärvi kapell. Han sade sig för pengarna i Viborg till kapellet ha
handlat vin, vetemjöl och oblater. Åklagarna dömdes till böter.
1725 David förelägger vid Jacobstads ting att anledningen till
hans fattigdom var hans försörjning av motståndspatrullen och krävde ersättning
för sin förlust. Han berättade också att hans son Olof (?) under stora ofreden
flytt till Sverige, men vid ett skeppsbrott förlorat 25 tunnor tjära och 15 leiviskää
humle (1 leiviskä = 8,5 kg).
1726 slår kraftigt regn,
storm och hagel ner Davids rågskörd. Stormen förstör också taken på
bostadshuset samt på övriga byggnader. Vid tjärgraven kommer elden lös och all
tjära förstörs.
Haudattu 1738 Kesäkuu 18, Taavi Tuomaanpoika Kärnä, kuoli 10 pvä,
elänyt 80 vuotta ja muutaman päivän vajaa yhden kuukauden.
David dör i juni 1738, 80 år gammal. Kärnäs släkt förs vidare
genom dottern Sara och sonen Herman.
Lähteet - Källor:
HisKi-projektin Lappajärveä ja Pietarsaarta koskeva
kirkonkirjamateriaali.
SSHY:n digitoimat kirkonkirjat: Lappajärvi, Pietarsaari.
Tilastokeskuksen verkkosivulla oleva taulukko suomalaisten
elinajanodotteesta vuosina 1751 -2007.
Tilastokeskuksen verkkosivulla oleva taulukko
imeväiskuolleisuudesta vuosina 1751-2007.
Antero Nyyssölän tekemä sukututkimus Liisa Juhontytär Sandbackan
jälkeläisistä eli Timosen-Kärnän suvusta. Sukututkimukseen sisältyy myös ote
toisesta sukuselvityksestä, jossa on tietoa Taavi Kärnästä: Aho, Pirjo:
Kärnän-Mustikkamaan sukua vv. 1525-1987.
Ala-Kulju, Reino et al.: Eteläpohjalaisia elämäkertoja I (A-L)
(Etelä-Pohjanmaan maakuntaliitto: Seinäjoki 1963).
Aminoff-Winberg, Johanna: På flykt i eget land: internflyktingar i
Sverige under stora nordiska kriget (Åbo Akademis Förlag, 2007).
Lisäksi Johanna Aminoff-Winbergiltä saadut tiedot.
Forsius, Arno: Parturit, välskärit ja kirurgit Ruotsissa ja
Suomessa, Sukuviesti 1/1999. Artikkeli löytyy myös David Thomasson Kärnä,
kallades ”Lappajärvis konung”.
Avioliitto 1/Gifte 1
Vihityt - Vigda 1682 Lappajärvi, LS [13] .
Kaarina (Carin) Kaarlontytär (Carlsdotter) Ruuth. Född 1652
i Pietarsaari, LS [13] .
Död
1713-08-31 i Kärnä, Savonkylä, Lappajärvi, LS [14] .
Lapset/Barn
Eeva (Eva) 3§ Taavintytär
(Davidsdotter) Kärnä. Född 1685-02-27 i Kärnä, Lappajärvi, LS
[15] .
Död
1758-05-05 i Lappajärvi, LS [16] .
Saara (Sara) 3§ Taavintytär
(Davidsdotter) Kärnä-Östensö. Född 1694-04-02 i Kärnä,
Lappajärvi, LS [17] .
Hermanni (Herman) 3§ Taavinpoika
(Davidsson) Kärnä. Född 1698-05-07 i Kärnä, Lappajärvi, LS [18] .
Död
1746-12-07 i Norrkärnä, Lappajärvi, LS [19] .
Susanna 3§ Taavintytär (Davidsdotter) Kärnä. Född
1683-04-07 i Kärnä, Lappajärvi, LS [16] .
Taavi (David) 3§ Taavinpoika
(Davidsson) Norrkärna. Född 1687-03-04 i Norrkärnä,
Lappajärvi, LS [16] .
Död 1689
i Norrkärnä, Lappajärvi, LS [16] .
Kaarle (Carl) 3§ Taavinpoika
(Davidsson) Norrkärna. Född 1689-02-11 i Norrkärnä,
Lappajärvi, LS [16] .
Död Dca
8 Trin 1689 i Kärnä, Lappajärvi, LS [20] .
Erkki (Eric) 3§ Taavinpoika
(Davidsson) Norrkärna. Född 1690-05-17 i Norrkärnä,
Lappajärvi, LS [16] .
Död 1690
i Norrkärnä, Lappajärvi, LS [16] .
Abraham 3§ Taavinpoika (Davidsson) Norrkärna. Född
1691-08-12 i Norrkärnä, Lappajärvi, LS [16] .
Död 1692
i Norrkärnä, Lappajärvi, LS [16] .
Marja (Maria) 3§ Taavintytär
(Davidsdotter) Norrkärnä. Född 1695-07-15 i Norrkärnä,
Lappajärvi, LS [16] .
Död 1695
i Norrkärnä, Lappajärvi, LS [16] .
Avioliitto 2/Gifte 2
Vihityt - Vigda 1714-05-19 Lappajärvi, LS [21]
.
Marketta (Margeta) @ Hannuntytär Kirsilä (Hansdotter Girs) -Kärnä. Född
(FS/GN=1664-05-29) 1665-12--1666-01 i Kirsilä, Evijärvi, LS [22] .
Död 1742-07-17
i Kärnä, Savonkylä, Lappajärvi, LS [23] .
Källor
1.
HisKi/LS
2.
RK/HisKi/LS
3.
LS/Dödbok 1694
4.
LS/HisKi/Dödbok 1694
5.
GN-LK/LS/Juureni
Lappajärvellä 2
6.
LS
7.
LS/HisKi/Dödbok 1674
8.
DIS/GN-LK/LS
9.
DIS/HisKi/LS
10.
FS/DIS/GN-AR/LS
11.
RK1694-1710
s136/Geni-MM/LS
12.
Geni-KS/LS
13.
RK Kernä 1694-1709 s138
14.
RK Kernä 1694-1709
s138/HisKi
15.
Geni MT/Vigda 1699
16.
Geni TMM
17.
Födda 1694
18.
Geni/Födda 1698
19.
Geni/HisKi
20.
Geni TMM/HisKi
21.
RK/Vigda 1714
22.
HisKi/GN/LS/Dödbok
23.
HisKi/RK/GNt/Dödbok 1742
Skapad av Mailis Alvarsson (c)
Framställd 2022-09-14 med hjälp av Disgen
version 2016.