Ansedel Benedicti (Pentti-Bengt) @ Canuti (Nuutinpoika-Knutsson) Cunelius

1622-1690

Kirkkoherra - Kyrkoherde
Född 1622 i Nevanlinna, KS [1] .
Död 1690 i Viitasaari, KS [2] .

Benedicti (Pentti-Bengt) @ Canuti (Nuutinpoika-Knutsson) Cunelius
Född 1622 i Nevanlinna, KS [1] .
Död 1690 i Viitasaari, KS [2] .
Kirkkoherra - Kyrkoherde

F Nuutti (Knut) @ Matinpoika (Mattson) Gunnil/Kunnel/Cunelius.

Död ennen 1639 i Viipuri, IS [3] .

 
 

M N.
Född [4] .
Död Elossa leskenä vielä 1644 [4] .

 
 


Levnadsbeskrivning

Vanhan Viitasaaren Historia: Viitasaaren kirkkoherra 1662-1690, hänen aikana, 1679, rakennettiin nykyinen rantakirkko Viitasaaren pitäjässä. Oli aikaisemmin kirkkoherrana Luumäellä ja siirtyi sitten virkaan Viitasaarelle Bartholdin kuoleman jälkeen. Cunelius oli ensimmäinen kirkkoherra, jonka lähtökohdista on tiedossa aikaisempi toimipaikka, hänen mukana tuli Viitasaarelle ensimmäinen oma pappissuku, sillä hänen poika Israel nimitettiin Viitasaarelle kappalaiseksi Turussa vietettyjen opiskeluvuosien jälkeen. Cuneliuksen vanhin tytär Birgitta oli naimisissa kirkkoherraksi valitun Sigrid Ignatiuksen kanssa ja käytäntä jossa tuleva kirkkoherra aioutui edeltäjänsä tyttären kanssa, alkoi Viitasaarella 1690-luvulla. Hänellä oli selvä käsiala, mikä käy ilmi tuon ajan henkikirjoista. Benedictus Cunelius eli herra Pentti, kuten kansa näyttää häntä kutsuneen, ohjaili seurakuntaansa ankaralla kädellä.Välttämättömät opinkappaleet oli opetettava jakansa piti saada vakuutetuksi opin ja sivistyksenin välttämättömyydestä. Taikausko oli kitkettävä ja muutoinkin saatava seurakuntalaiset elämään säällisen ja siveän elämän raiteissa. Ylioppilasmatrikkeli: Ylioppilas Tartossa 1650-03-06. Viipurin jalkaväkieskadroonan, komppaniansaarnaaja 1655? 57. Viipurin piispan palkkapitäjän, Luumäen, sijaiskirkkoherra v.1660. Viitasaaren kirkkoherra 1662-1690, Cunelius oli Viitasaaren toinen kirkkoherra. Viitasaaren kirkkoherranvirastossa on kirkkoherrasta Benedictus Canuti Cuneliuksesta vuonna 1675 maalattu muotokuva, johon on kirjattu kuvatun ikä, nimi, kirkon nimi ja maalausvuosi: A:Aetatis Sua 53 Bened: C. Cunel: P. Vitas: A: 1675. På Viitasaari Pastorsexpedition finns ett år 1675 målat porträtt av kyrkoherde Benedictus Canuti Cunelius, på denna är skrivet den avporträtterades ålder, namn, kyrkans namn och året då den målades: A:Aetatis Sua 53 Bened: C. Cunel: P. Vitas: A: 1675. Teininä ollessaan Kuneliusta syytettiin ja sakotettiin Sven Olavinpoika Philin taposta, minkä hän suoritti nyrkillä lyöden. Phil mainitaan suureksi tappelupukariksi. Cunelius pääsi siitä asiasta korkeilla sakoilla. Sen jälkeen Cunelius kirjoittautui Tarton yliopistoon, missä luki papiksi. Vuosi 1652 toi Cuneliukselle surun, hänen ystävänsä Samuel Mattiae Tolja kuoli. Cunelius kirjoitti hänen muistolleen runon latinaksi, se painettiin Tartossa 1652. Suomennettuna se kuuluu seuraavasti: Varjoa vain elo on ja se kiirein niin ohi rientää, niinkuin kukka se on, joka kesken irtosi puusta, nopsa sen kukkiminen, vaan nopsa on kuihtuminenkin. Hauras niin elo ihmisen on, niin murtumavalmis, aikansa kasvaa se noin, taas jälleen aikansa kuihtuu. Varmaksi nähdä sen saa, miten syntymähetkestä saakka yksin askelin käy elo, kuolema, myötä ne meillä, kuihdumme hiljalleen, yks' silti on sammumishetki. Syntymäpäivästään niin kasvoi kuin versova kukka, muusain ystävä myös. Isä kunnianarvoisa itse äitikin kunniaks ilon toivoi aihetta hältä, vaan hänet kuolema vei, vei äkkiä iskevä Tuoni. Siitä on murhetta nyt koti täynnä ja kyynelet virtaa. Vaan hän, Herrassa kuollut, on astunut tähtien tarhaan, Autuas! Kristuksessa hän on, elo ainiaan hällä. Ruumista peittää maa, vaan kerran maasta hän nousee tuomiopäivän kirkkaus kun yli pilvien loistaa, oikeus - nähdä tuo - kotimaahan on astua hällä. (Korkeimmalla kunnioituksella kyyneliä vuodattaen kirjoitteli Benedictus Canut Cunelius). Runon on suomentanut Mäntän kirkkoherra Jaakko Heikinheimo. Benedictus Canuti Kunelius toimi ensin Pähkinälinnassa sotilaspappina, sekä kirkon puolesta kurittajana käräjillä kun sotilaita kaatui rintamilla, ja heiltä jäi odottavia naisia, joita ei virallisesti oltu vihitty sulhojen kanssa. Lappeen käräjäkunnan kirjoissa vuodelta 1656 on mainittu "kiellettyyn hedelmään" koskemisen ennen aikojaan olevan nuhtelemisen arvoinen teko sekä kirkon että Cuneliuksen mielestä, vaikka Hän antaakin teon anteeksi. Hän oli kiivas ja armoton sanan julistaja ja piti seurakunnan kurissa, hän oli kiivanlainen ja sai vihamiehiä. Kirkkoherra oli laki ja järjestys vielä 300 vuotta sitten. Hän kirjoitti kirjeitä aina Ruotsin kuningasta myöten ja anoi helpotuksia verorasituksista. Hänen palkkansa oli luontaispalkkio toimituksista, joita hän tehtävistään määräsi seurakuntalaisiltaan, sekä lampaan reisi lisää, jos piti saarnata surutalossa sekä veisata surusaattueessa. Student i Tarto 1650-03-06. Kompanipredikant i Viborgs fotfolksskvadron 1655?57. Skrivare till biskopen i Viborg, ställföreträdande kyrkoherde i Luumäki 1660. Kyrkoherde i Viitasaari 1663-1690, Cunelius var Viitasaaris andra kyrkoherde. Från kyrkoböckerna från den tiden framkommer att han hade en tydlig handstil. I tonåren beskyldes och bötfälldes Cunelius för att ha dödat Sven Olofsson Phil, vilket han skulle gjort med ett knytnägsslag. Phil benämns som en stor bråkstake. Cunelius kom undan med böter. Efter detta skrev Cunelius in sig på universitetet i Tarto där han läste till präst. År 1652 var sorglig för Cunelius, hans vän Samuel Mattiae Tolja dog. Cunelius skrev till hans minne en dikt på latin, den trycktes i Tarto 1652. (Högaktningsfullt med tårar rinnande skrev Benedictus Canut Cunelius). Dikten har översatts till finska av kyrkoherden i Mäntä, Jaakko Heikinheimo. Benedictus Canuti Kunelius tjänstgjorde först som soldatpräst i Pähkinälinna, samt som i rättegångar fördömde från kyrkans sida då soldater stupat på fronten och lämnade efter sig havande kvinnor, som officiellt inte hade vigts med sin partner. I böckerna för tinget i Lappee år 1656 har nämnts, att röra vid ”förbjuden frukt” är en syndig gärning såväl enligt kyrkan som enligt Cunelius, även om Han förlät handlingen. Han var en hetsig och obarmhärtig predikare och höll pli på församlingen, och fick också ovänner. Kyrkoherden var lag och ordning ännu för 300 år sedan. Han skrev brev även till den Svenska konungen och bad om skattelättnader. Lönen fick han i natura (matvaror), det han befallde att fåfrån sina församlingsbor, lite extra om han predikade i ett sorgehus eller sjöng i ett sorgefölje.



Gifte och barn


Gift 1655 i Viitasaari, KS [1] .

Elisabeth @ Israelintytär (Israelsdotter). Född 1630 [1] .
Död 1678 [1] .

Pentti (Bengt) § Pentinpoika (Bengtsson) Cunelius. Född 1659 i Luumäki, Viipuri, IS [1] .
Död 1754 i Maukola, Rautalampi, IS [1] .
Riitta (Birgitta/Brita) § Pentintytär (Bengtsdotter) Cunelia. Född 1659 i Luumäki, Viipuri, IS [1] .
Död 1719-09.. i Kyminkoski, Viitasaari, LS [5] .
Elisabet § Pentintytär (Bengtsdotter) Cunelia. Född 1660 [1] .
Död 1726-06-07 i Rasila, Mierola, Hattula, ES [1] .
Israel @ Benedicti Cunelius. Född 1662-01.. i Jurvansalo, Viitasaari, KS [6] .
Död 1713-09.. i Jurvansalo, Viitasaari, KS [7] .
Iisakki (Isac) § Pentinpoika (Bengtsson) Cunelius. Född 1665 [1] .
Ristiina (Kristina) § Pentintytär (Bengtsdotter) Cunelia. Född 1668 [8] .
Död 1742-11-02 i Lassila, Äimälä, Pälkäne, ES [8] .
Anna § Pentintytär (Bengtsdotter) Cunelia.

Gift [1] .

Marja (Maria) Matintytär (Matsdotter) Ignatius. Född 1650 [1] .
Död 1730 [1] .

Kaapo (Gabriel) § Pentinpoika (Bengtsson) Cunelius. Född i Viitasaari, LS [9] .
Pieta (Beata) § Pentintytär (Bengtsdotter) Cunelia. Född 1660 [10] .
Död 1741-05-08 i Aspila, Kukkola, Pälkäne, ES [11] .

Källor

  1. GN-Stang
  2. GN-Stang/Vanhan Viitasaaren Hist s24
  3. GN-Stang/Yliopp.matr.
  4. Yliopp.matr.
  5. GN-Stang/HisKi
  6. GN-Stang/T Pohjanen/HisKi döda
  7. GN-Stang/HisKi/Dödbok 1713
  8. GN-Stang/Dödbok
  9. GN-Stang/HisKi/
  10. Dödbok
  11. GN-Stang/HisKi/Dödbok 1741
Personregister    Efternamnsregister    Ortsregister

Skapad av Mailis Alvarsson (c) Framställd 2019-01-01 med hjälp av Disgen version 2016.