Ansedel
Hemminki (Hemming) @ Teit
1225-
Född
1225
i Skottland
[1] .
|
Hemminki (Hemming) @ Teit
Född
1225
i Skottland
[1] .
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Levnadsbeskrivning
Pernajan Sukuja:
Teit - Suvun alkuperästä
Vanha aatelissuku, josta eräs suvun jäsen voitti aateluuden Ruotsissa v. 1649 ja esiteltiin
Ritarihuoneelle v. 1649 numerolla 436 ja nimellä Stjencreutz, vaakunan kuvan mukaan. Eräs
toinen suvun jäsen aateloitiin 20.3.1652 ja esiteltiin samana vuonna nimellä Teet, numerolla
550.
Pernajan kirkon arkistossa säilytetään tarinaa, jonka on laatinut ja vahvistanut armovuoden
saarnaaja Georg Lagus v. 1756, myöhemmin kadonneen dokumentin mukaan:
"Malmgårdissa (Pernajassa) oleva oikeaksi vahvistettu kirjallinen dokumentti.
Eräs aatelismies Skotlannista, nimeltään Teitt Pernossa, palveli Birger-Jaarlia sodassa, kun
tämä valloitti Hämeenlinnan ja Uudenmaan Ruotsin kruunulle vuonna 1250. Tämän takia
hänestä tuli arvostettu mies Suomessa ja hän antoi rakentaa Pernajan kirkon Uudellamaalla
ja nimetä pitäjän ja kirkon isiensä Skotlannissa olevan kotipaikan mukaan, Pärnå (= Pirn).
Hän otti vaakunaansa punaisen Pyhän Antin ristin (Sankt Anderskors) valkoiselle pohjalle ja
1/3 alueen ristin yläpuolella punaiseksi, johon kolme hopeista tähteä ja ylimmäksi kauriin
pään, tähti sarvien välissä. Hänen poikansa nimi oli Jöns Teitt, joka oli Håkanin isä
Tetomissa."
Tämän tarinan todenperäisyyttä ei voi kiistää, vaikka sen alkuperäistä muistiinmerkinnän
ajankohtaa ei tiedetä; mutta se on säilynyt saarnaaja Laguksen oikeaksi todistamana
kopiona.
Kuningas Robert III (1390 - 1406) vahvisti, aatelismiehelle nimeltään Tait, hallintaoikeuden
(Pirniin eli Perniin eli) Preniin lähellä Innerleithen kaupunkia Skotlannissa. James Taitin
sinetissä noilta ajoilta on kolmen tähden päällä kauriinpää. Suomalaisen esi-isän
kirkkorakennus käsitti todennäköisesti vain kappelin, jonka peruskiviä paikalliset asukkaat
esittelevät Tetomin kartanolla. Pernajan nykyinen kirkko mainitaan aikaisintaan v. 1351.
Teet'ien aatelisvaakuna - Andreaksen risti tähtien välissä - on naimakauppojen ja perintöjen
kautta todennäköisesti tullut Creutzin ja Poitzin aateliskilpiin.
Vanhan Teet- eli Teit-suvun haaroja, joita on vaikea sitoa, on levinnyt ympäri Suomen.
Samaa juurta ovat todennäköisesti Eurajoen kirkkoherra v. 1675 - 92 Johan Gregorii Teet ja
hänen veljensä kornetti Jakob Grelsson Teet, kuten myös porvarissuku Teet 1600-luvulla
Turussa.
Suomennettujen Teittisten jälkeläisiä asuu lukuisasti Savossa. (Väinö Nordlund)
Gifte och barn
Källor
-
GN-TP
Skapad av Mailis Alvarsson (c)
Framställd 2019-01-01 med hjälp av Disgen version 2016.