Ansedel Juhani (Johannes) @ Matinpoika (Matthiae) Iivanainen

1530-1578

Pappi - Präst
Född 1530 [1] .
Död 1578 i Sysmä, ES [2] .

Juhani (Johannes) @ Matinpoika (Matthiae) Iivanainen
Född 1530 [1] .
Död 1578 i Sysmä, ES [2] .
Pappi - Präst

F Matias (Matthias) @ Bartholdi (Iivanainen).
Född 1500 [1] .
Död Ennen 1535/Före 1535 [3] .
Pappi - Präst


FF Pertti (Bertil) @ Iivanainen.

Död 1525 i Säkkijärvi, Leningrad Oblast, LK [4] .
Tilanomistaja - Gårdsägare

 

M Marketta (Margeta) @ Matintytär (Matsdotter).
Född 1500 [5] .



MF Matti (Mats) @ Joonanpoika (Jönsson).
Född i Savolax, IS [6] .



MM Riitta (Brita) @ Mikontytär (Michelsdotter).
Född i Savo, IS [6] .



Levnadsbeskrivning

GN-TP+Reijo+Erka: Padasjoen kirkkoherra 1553, Sysmän kirkkoherra 1566-1578. Jöns Mattsinpoika eli Johannes Matthiae luki papiksi isänsä tavoin. Hänen koulunkäynnistään ei ole tarkempia tietoja, mutta hän lienee valmistunut papiksi 1550-luvun alussa. Johannes Matthiae omisti perintönä Perojoen tilan Viipurin pitäjässä. Hän kuoli luultavasti vuonna 1578. Johannes Matthiae solmi avioliiton Karin Teitin kanssa, jonka vanhemmat olivat Pernajan Kuuskosken omistaja Lars Mattsinpoika Teit ja tämän 2. puoliso Margareta Hansintytär. Perheeseen syntyi ainakin viisi poikaa, Olavus, Paulus, Simon sekä jo aikaisemmin mainitut Henrik ja Lars. Leski Karin Teit oli elossa vielä vuonna 1599. Arno Forsius, Wiki: Johannes Matthiae Padasjoen kirkkoherrana Papiksi valmistuttuaan Johannes Matthiae toimi Padasjoen kirkkoherrana vuosina 1553-1565. Luterilaisen ajan kirkkoherroista tunnetaan Padasjoella sitä ennen vain Olavi, joka mainitaan vuonna 1547. Johannes Matthiaen aikana Padasjoella ei ollut tiettävästi kappalaista. Johannes Matthiaen jälkeen Padasjoen kirkkoherrana oli ainakin vuosina 1571-1578 Bartholdus Matthiae, joka siirtyi Johannes Matthiaen tavoin Sysmän kirkkoherraksi hoitaen tehtävää vuosina 1578? 1585. Padasjoen seurakunnasta ei ole säilynyt paljonkaan tietoja kirkkoherra Johannes Matthiaen ajalta. Kuitenkin tiedetään hänen tulonsa vuonna 1553 tehdyn tilityksen perusteella. Verokymmenyksistä kirkkoherra sai kolmanneksen ja sen lisäksi ns. papinveroa, joka kannettiin kruununveron yhteydessä. Koko kirkkopitäjän oli suoritettava papinverona jokaista koukkua kohden oravannahkarahaa 2 äyriä, ohria 2 pannia, kauroja 1 panni ja heiniä 1 talvikuorma. Niistä kertyi vuotuisena verona rahaa 6 markkaa 5 äyriä 18 penninkiä, ohria 10 puntaa 4 pannia 18 vakkaa, kauroja 5 puntaa 2 pannia 9 vakkaa ja heiniä 27 9/24 talvikuormaa. Sen lisäksi oli suoritettava jokaista savua kohden ruokalisäruista ½ pannia, kuivaa kalaa ½ leiviskää, ½ kinkkua sekä humaloita ja hamppuja 1 naula. Vielä kannettiin verona voita jokaiselta lypsävältä lehmältä 1 naula ja kantavalta ½ naulaa. Siten Padasjoen kirkkoherran papinveron tuotto vuonna 1553 oli rahaa 7 markkaa, ruista 1 lästi 4 puntaa, ohria 11 puntaa, kauroja 5 puntaa 3 pannia, humaloita 8 leiviskää, voita 20 leiviskää, haukia 4 kippuntaa, kinkkuja 158 kappaletta, hamppuja 31 leiviskää ja heiniä 27 talvikuormaa. Niiden lisäksi tuli taksarahoja 11 markkaa. Maatalous muodosti tuohon aikaan osan papiston työstä ja toimeentulosta. Padasjoen pappilan maataloudesta ei ole tietoja Johannes Matthiaen ajalta, mutta voi olettaa, että olosuhteet eivät merkittävästi poikenneet vuodesta 1571 hänen seuraajansa Bartholdus Matthiaen kirkkoherrana ollessa. Silloin kirkkoherran pappilan karjavarallisuuden muodostivat hopeaveroluettelon mukaan seuraavat eläimet: 9 lehmää, 15 hiehoa, 30 lammasta, 4 vuohta, 5 sikaa ja 3 hevosta. Kirkkoherra oli siten talollisten ohella merkittävä karjanomistaja. Johannes Matthiae Sysmän kirkkoherrana Padasjoen kirkkoherran virasta Johannes Matthiae eli Jöns Mattsinpoika pyrki ja valittiin vuonna 1565 Sysmän kirkkoherraksi, sillä tämä seurakunta oli palkkatulojensa puolesta paljon ”lihavampi” kuin Padasjoen seurakunta. Johannes Matthiae toimi Sysmän kirkkoherrana vuonna 1578 tapahtuneeseen kuolemaansa saakka. Hän lienee ollut kuollessaan noin 50 vuoden ikäinen. Tiedot Sysmän seurakunnasta ovat noilta vuosilta melko niukat. Seurakunnassa lienee ollut silloin myös kappalainen, sillä Sysmän ensimmäinen tunnettu kappalainen uudella ajalla, nimeltään Laurentius (Lauri), mainitaan vuonna 1560. ”Herra Jöns” eli kirkkoherra Johannes Matthiae kantoi vuonna 1576 papinveroa seuraavasti: rahaa 23 mk 5 ½ aurtuaa, viljaa 53 tynnyriä 14 kappaa, humaloita 10 leiviskää 14 naulaa, kinkkuja 50 kpl, kuivattua kalaa 3 kippuntaa, hamppua 6 leiviskää ja heiniä 60 parmasta, eli rahaksi arvioituna yhteensä 84 taalaria 1 mk 5 äyriä. Veron tuottoa on vaikeaa verrata Padasjoen kirkkoherran vuonna 1553 saamiin tuloihin, sillä esim. lehmäverovoi ja ruokalisä peruutettiin vuodesta 1556 valtiolle. ”Herra Jönsin” omaisuus mainitaan vuoden 1571 hopeaveroluettelossa. Se käsitti 2 luotia 3 ½ kvintiiniä hopeaa, 9 naulaa sekä messinkiä että tinaa, 2 leiviskää 4 naulaa kuparia, 1 härkä, 19 lehmää, 17 mullikkaa ja hiehoa, 22 lammasta, 9 pukkia ja vuohta, 9 sikaa ja 8 hevosta. Hän maksoi omaisuudestaan hopeaveroa 47 mk 2 äyriä eli 1/40 koko pitäjän hopeaverosta. Tämän mukaan kirkkoherran karjavarallisuus oli Sysmässä paljon suurempi kuin samaan aikaan Padasjoella. Kirkkoherrat joutuivat myös maksamaan veroja valtiolle. Sen lisäksi valtion ja kirkon virkamiesten ja sotilaiden kestitysvelvollisuus aiheutti pappiloille usein suuria taloudellisia rasituksia, erityisesti sotavuosina. Esim. vuonna 1572 majaili Sysmän kirkkoherran ja nimismiehen taloissa yhteensä 48 itägöötanmaalaista ratsumiestä 4 vuorokautta matkallaan Savonlinnaan. Näiden miesten ja hevosten ylläpitoon kirkkoherra ja nimismies joutuivat antamaan huomattavan määrän ruokatarpeita ja rehua. Johannes Matthiaen vanhemmat olivat tämän kirjoittajan esivanhempia Johannes Matthiaen kautta Careell-, Schmedeman-, Thesleff-, Sesemann- ja Tesche-sukujen välityksellä sekä tämän sisaren Britan (avioit. Schimmelkorn) kautta kolmen eri viipurilaissuvun välityksellä. Esitelmä Päijät-Hämeen tutkimusseuran syyskokouksessa 3.12.1998, tarkistettu 16.2.1999. Lisäyksiä huhtikuussa 2001. Johannes Matthiae, Padasjoen ja Sysmän kirkkoherra 1500-luvulla Tässä kirjoituksessa kerrotaan Johannes Matthiaesta, 1500-luvun loppupuolella eläneestä Padasjoen ja Sysmän kirkkoherrasta, ja hänen perhekunnastaan. Hänen toimintansa ajoittui uskonpuhdistuksen jälkeiseen murrosaikaan, joka merkitsi suuria muutoksia niin kirkollisessa elämässä kuin pappien yhteiskunnallisessa asemassakin. Sysmän ja Padasjoen seurakuntapitäjät Sysmä kuului katolisella keskiajalla Hollolan suureen seurakuntapitäjään eli ns. Suur-Hollolan seurakuntaan. Siitä on erotettu luultavasti jo 1300-luvulla Sysmän seurakunta, joka sekin oli alussa huomattavan laaja, käsittäen myös nykyiset Hartolan, Joutsan, Luhangan, Leivonmäen ja osia Pertunmaasta sekä Päijänteen länsipuolella Jämsän, Padasjoen ja Kuhmoisen. Silloisen Sysmän seurakunnan keskuksena ja kirkon sijaintipaikkana on aluksi ollut ilmeisesti Hartola. Ainakin jo 1440-luvulla Sysmän silloisen seurakunnan kirkko, Pyhän Olavin kirkko, oli Sysmässä ja luultavasti nykyisen kirkon vanhin osa on rakennettu niihin aikoihin. Sysmän seurakunta kuului alunperin Hollolan rovastikuntaan ja Turun hiippakuntaan, mutta vuonna 1554 se siirrettiin silloin perustettuun Viipurin hiippakuntaan. Päijänteen länsipuolella olleiden alueiden muodostamasta Jämsän kappelista tuli itsenäinen seurakunta vuonna 1442 ja siihen aluksi kuuluneesta Padasjoen kappelista, joka silloin käsitti myös Kuhmoisen, vuonna 1465. Kuhmoisten alue muodosti erillisen kappeliseurakunnan viimeistään vuodesta 1540 alkaen. Padasjoella on ollut tiettävästi pieni kivikirkko, Pyhän Birgitan kirkko, ainakin 1400-luvun puolivälissä Jokioisten kylässä ja nykyinen kirkko on muodostunut laajentamalla sitä ensimmäisen kerran 1500-luvun lopulla. Sysmän emäseurakunnasta erotettiin vuonna 1541 Koskipään (myöh. Hartolan) kappeliseurakunta, joka oli kuitenkin ilman omassa seurakunnassa asuvaa pappia 1600-luvun alkupuolelle saakka. Papiston aseman muuttuminen Kustaa Vaasan tultua Ruotsin kuninkaaksi vuonna 1523 toteutettiin Ruotsissa ja Suomessa uskonpuhdistus, jolloin valtion uskonnoksi tuli katolisuuden sijaan reformoitu luterilainen uskonto. Katolisuuden ja luterilaisuuden välillä käytiin valtataistelua sekä maallisten että kirkollisten vallanpitäjien keskuudessa aina 1600-luvun alkupuolelle saakka. Se heijastui myös tässä kuvattavan perhekunnan kohtaloihin. Luterilaisuus muutti monella tavalla kirkon ja seurakuntapitäjien elämää ja hallintoa. Papit saivat solmia avioliiton ja niin pappilassa asusti tavallisesti suurperhe. Palkkaukseen kuuluvien ansiotulojen lisäksi papisto saattoi vaurastua virkatalon ja itse omistamiensa tilojen tuotolla. Papisto edusti pitäjissä koulunkäynyttä väestönosaa ja oli usein kehityksen esikuvana omassa seurakunnassaan. Pappien velvollisuudet myös pitäjien maallisen hallinnon johtajina lisääntyivät vähitellen. Pappien ja myöhemmin aatelisten pojat olivat yleensä ainoita, joita pitäjistä lähetettiin kouluihin ja ulkomaiden yliopistoihin. Pappien tyttäret toimivat eri säätypiirien yhdistäjinä, sillä usein heidät naitettiin pappien ohella varakkaiden talonpoikien tai aatelisten tilanomistajien pojille. Pappilan ja sen maataloudessa tarvittavien monien rakennusten pystyttäminen kuului seurakunnalle, mutta niiden kunnossapito kuului papille. Vuodesta 1573 alkaen kirkkoherrat eivät saaneet enää pitää palkattomia apupappeja kappelien hoitamista varten. Pian sen jälkeen kappalaiset muuttuivat kirkkoherrojen yksityisistä apulaisista seurakuntapapeiksi. Katolisten käytäntöjen pois kitkeminen ja luterilaisen uskonkäsityksen juurruttaminen väestön mieliin vaati papistolta paljon työtä. Tärkeäksi tehtäväksi muodostui uskonkappaleiden opettaminen kansalle. Lähteitä: Carpelan, T.: Ättartavlor för de på Finlands riddarhus inskrivna efter 1809 adlade, naturaliserade eller adopterade ätterna. Helsingfors 1937-1942 Carpelan, T.: Ättartavlor för de på Finlands riddarhus inskrivna ätterna. I-III. Helsingfors 1954 -1965 Elgenstierna, G.: Den introducerade svenska adelns ättartavlor I-IX, Stockholm 1925-1936 Juvelius (Juva), E. W.: Sysmän pitäjän historia I-II, Lahti 1927 Luther, G.: Familjen Mums och dess släktförbindelser. Genos 1965: 1-15 Nuorteva, J.: Suomalaisten ulkomainen opinkäynti ennen Turun akatemian perustamista 1640. Suomen Kirkkohistoriallisen Seuran toimituksia 177, Bibliotheca historica 27. Helsinki 1997 Pulkkila, U.: Padasjoen historia. Jyväskylä 1947 Ramsay, J.: Frälsesläkter i Finland intill Stora ofreden. Helsingfors 1909 Takala, M.: Lex Dei - Lex Politica Dei. Lex Politica Dei-teos ja Kaarle IX:n lainsäädäntö. Suomen Kirkkohistoriallisen Seuran toimituksia 160, Historiallisia Tutkimuksia 169. Helsinki 1993



Gifte och barn


Gift.

Katariina (Carin) @ Laurintytär (Larsdotter)Teit. Född ca 1545/1530/1548 i Tetomin Kartano, Pernaja, ES [7] .
Död Elossa vielä 1599 ca 1600/1618 i Tetomin Kartano, Pernaja, ES [8] .

Olavi (Olof/Olavus) @ Juhaninpoika (Johannis) Iivanainen. Född 1560 [1] .
Död 1625 i Ruokolahti, IS [9] .
Heikki (Henrik) § Juhaninpoika (Johannesson) Iivanainen-Careell. Född [10] .
Död 1628 i Viipuri, IS.
Pauli (Paul) § Juhaninpoika (Johannis) Iivanainen. Född [11] .
Simo (Simon) § Juhaninpoika (Johannis) Iivanainen. Död 1610 [10] .
Lauri (Lars) § Juhaninpoika (Johannis) Iivanainen. Född [10] .

Källor

  1. GN-lassik
  2. GN
  3. GN-Reijo/Kyösti S
  4. Digiark.kesk.forum/GN-Kyösti S
  5. GN-TP/lassik
  6. GN-TP+Reijo
  7. GN-Reijo+lassik
  8. GN-TP+Reijo+Kyösti S
  9. GN-TP
  10. wiki
  11. GN-Reijo Skottman
Personregister    Efternamnsregister    Ortsregister

Skapad av Mailis Alvarsson (c) Framställd 2019-01-01 med hjälp av Disgen version 2016.