Född
1580
i Lappajärvi, LS
[1] .
|
Heikki (Henrik) § Olavinpoika (Olofsson) Hyytinen-Mäyrä-Hiironniemi
Född 1580 i Lappajärvi, LS [1] . |
F Olavi (Olof) @ Olavinpoika (Olofsson) Hyytinen. Född 1551/1560 i Hyytisenniemi, Lappajärvi, Pietarsaari, LS [2] . Död 1597 i Lappajärvi, Pedersöre, LS [2] . Talollinen - Bonde |
FF Olavi (Olof) @ Savolainen (Hyytinen). Född [3] . |
FM M @ Moder. | ||
M x X. | ||
Av bröderna var Henrik troligen den färgstarkaste. Han gifte sig med Valborg Eriksdotter Mäyry och de bosätter sig på gården Hiiro, Hyytinen tar namnet Hiiro, senare Hiironniemi. Men hustrun dog då barnen ännu var små, och de höga skatterna, som svenska kronan vid den tiden pålade de österbottniska bönderna, belastade även honom, och gjorde honom till en kverulant. Tillsammans med Lappobonden Henrik Magnusson Vakkuri uppviglade han folket och fick till stånd en stor demonstration mot fogden för Karleborg gevskap. Han dömdes till 150 silverdaler i böter, men då hans protester ej tystnade, dömdes han till döden vid extra vintertinget i Lappo februari 1664. Hemma dog djuren av svält då de minderåriga barnen inte förmådde mata dem. Då hade Heikki hunnit sitta i underjordiskt fängelse, blivit förd 11 mil i februarikyla försedd med handbojor och var nära att förfrysa sina händer. Han benådades, men blev inte spakare. När han frigavs, begav han sig till Sverige för att få upprättelse. Man hindrade då honom i hans avsikter att ta sig över med båt. Men han gav sig inte utan vandrade landvägen runt Bottenviken och kom till Stockholm efter att ha gått från by till by i hunger och armod. I den kungliga huvudstaden tog man dock inte så mycket notis om honom. LS: Heikki oli talonpoikien asiamiehenä näiden kapinoidessa Kaarleporin kreivikunnan vuotia vastaan 1600- luvulla. Riiteli myös (tuomarin/lainlukijan Gustaf Rotheniuksen) kanssa. Tuomittiin kuolemaan, mutta vapautettiin. Sai lopulta 150 hopeataalerin sakot. tuomittiin 1664 Lapuan ylimääräisillä käräjillä kuolemaan. Ei kuitenkaan mestattu. Kotona eläimet kuolivat nälkään, kun alaikäiset lapset eivät pystyneet niitä ruokkimaan. (E-P:n historia III) Äiti lienee kuollut jo ennen käräjiä. Artikkelissaan "Olof Hyytinen i Lappajärvi" (Släkt och Bygd nr 23, 1979), mainitsee (Britta Holmlund) Ollilla olleen kaksi tytärtä ja seitsemän poikaa (Simo, Joosef, Esko, Erkki, Kaarlo, Heikki ja Iisakki). Simo ja Jooseppi lienevät tuttuja useimmille. Heikistä kirjoitetaan seuraavaa " Av bröderna var Henrik troligen den färgstarkaste. Han gifte sig med Valborg, dotter till den rikaste bonden i Kuortane och blev måg på Hiiroinniemi hemman 1/3 mantal. Men hustrun dog medan barnen var små, och de höga skatterna, som svenska kronan vid den tiden pålade de österbottniska bönderna, belastade även honom, och gjorde honom till en kverulant (=person som (ofta) kverulerar (klagar). Tillsammans med Lappobonden (Heikki Maunonpoika Vakkuri) uppviglade han folket och fick till stånd en stor demonstration. Han dömdes att betala böter, men då hans protester ej tystnade, dömdes han till döden vid extra vintertinget i Lappo februari 1664. Han hade då hunnit sitta i ett underjordiskt fängelse, blivit förd 11 mil i februarikyla försedd med handbojor och var nära att förfrysa sina händer. Han benådades, men blev inte spakare. När han frigavs, begav han sig till Sverige för att få upprättelse. Man hindrade då honom i hans avsikter att ta sig över med båt. Men han gav sig inte utan vandrade landvägen runt Bottenviken och kom till Stockholm efter att ha gått från by till by i hunger och armod. I den kungliga huvudstaden tog man dock inte så mycket notis om honom." LS: RUONA suku,(Lapua?/)Kuortane Ruonan suku on tullut Kuortaneelle Isostakyröstä/ Ylistarosta. Alunperin suku näyttää olevan lähtöisin ent. Sastamalan kunnan alueelta. Suvun nimi on aieemin kirjoitettu usein Röne tai Ryönä. RUONA Simon Johansson*1500-isäntä1549-53Ruona,talollinen, Ruonan talon perustaja lapsia: Juho*Kuortane, X. RUONA Philip*1540-talollinen 1557-1618*Kuortane lapsia: RUONA Jacob*1565-,isäntä 1619- 26*Kuortane,talollinen lapsia: Vilppu*1600 talollinen,isäntä1626-64&puoliso Olufsdotter Hyytinen lapsia: Yrjö+e.1669Kuortane, Juho isäntä1669, Pertti talollinen1675, Heikki talollinen1676-81, Vappu*1646-+24.7.1681&.. X. RUONA 85,Carin*1591- (?20.12.1677?) *Kuortane>Lappajärvi) ? puoliso HYYTINEN (/NORRENA) 76,Simon/Simuna *1591-?28.2./10.5.1668 (Simo Hyytinen on Vilppu Jaakonp.Ruonan lanko=Vilpun sisaren mies. Tai joku muu tutkija on perustellut lankouden sillä että Vilppu (Jaakonp)Ruonan vaimo olisi ollut Simo Hyytisen sisar.) ? Oletus: Olipa kerran Vilppu Jaakonpoika Ruona. Hän hakee Lappajärveltä puolisokseen Hyytiäisen Olavin tyttären.Vaimolla on veli Simo, Vilpusta tulee lanko. Vilpulla on sisar,Kaarina, hän polkee rukkia ja odottaa prinssiään isä Jaakon varjeluksessa.Lähtevät veljekset Simo Olavinpoika ja Heikki Olavinpoika kosiomatkalle Kuortaneelle.Heikki avioituu (Vappu Erkintytär Mäyryn) kanssa.He asuttavat Hiiro nimistä taloa.Hyytiäisestä/Hyytisestä tulee Hiiro niminen. Myöhemmin Hiironniemi.Jatkavat sukua, poika Olavi, sekä 4 muuta, joiden nimistä ei tietoa.Klemetti kirjassa on tarinoita tästä Heikistä, mutta ei tietoja synnyinkunnasta. Simo tapaa Kaarinan, koska hän ei ottanut ketä tahansa, vaan Vilppu Ruonan sisaren, tulee Vilpusta tuplalanko! I BOK:
Heikki oli luultavasti veljeksistä värikkäin. Heikin toinen sisarensa oli naimisisa kuortanelaisen
Vilppu Jaakonpoika Ruonan kanssa. Todennäköiseti tämä aviolitto vaikutti välillisesti siihen,
että Heikki sai joitakin vuosia myöhemmin puolisokseen Kuortaneen rikkaimman talollisen, Erkki
Mäyrän, Vappu-nimisen tyttären. Vuonna 1655 hänelle ostettiin 1/3 manttaalin suuruinen
Hiironniemen talo Kuortaneella, jonka lähin perijätär oli Vappu Mäyrä. Hyytisestä tuli Hiiro-
niminen, myöhemmin Hiironniemi jossa toimi isäntänä vuodet 1655-1675. Vaimo kuoli kun lapset
vielä olivat pieniä, korkeat verot jotka ruotsin kruunu tuohon aikaan lisäsi pohjanmaan
talollisille, painoi myös Heikkiä ja teki hänestä marisijan.
V. 1663 Heikki valitti kreivi Tottille, että tuomari ja lainlukija Gustaf Rothenius olisi lahjottuna
tuominut häneltä pois kaksi niitynpalstaa. Seuraavilla käräjillä Rothenius aikoi tuomita
Hyytiäisen kujanjuoksuun, mutta tuomio jäi antamatta. Hyytiäinen uhkasi lähteä uudelleen
kreivin puheille, Rothenius lupasi puolestaan valittaa Turun hovioikeuteen. Yhdessä
Lapualaisen tilallisen Heikki Vakkurin kanssa Heikki kiihotti väkeä ja kapinoi Kaarleporin
kreivikunnan voutia vastaan. Hänet tuomittiin ja sakotettiin 150 hopeataaleria, mutta kun
protestointi ei hiljennyt, hän sai kuoloíntuomion Lapuan talvikäräjillä helmikuussa 1664. Lopulta
Turun hovioikeus tuomitsi hänet 18.4.1665 sakkoihin ja vapautti virkamiehet, mm
Rotheniuksen talonpoikien heihin kohdistamista syytteistä.
Kotona eläimet kuolivat nälkään, kun alaikäiset lapset eivät pystyneet niitä ruokkimaan.
Tuolloin Heikki oli jo istunut maan-alaisessa vankeudessa, hänet oli kuljetettu käsiraudoissa
110 kilometria helmikuun kylmyydessä ja oli lähes paleltua kädet. Hänet armahdettiin, mutta
hän ei lauhkeutunut. Kun hänet vapautettiin, hän lähti Ruotsiin hyvitystä pyytämään. Hänet
estettiin lähtemään laivalla, joten hän lähti kävellen maantietä pitkin ympäri Pohjanmeren,
kylästä kylään, nälässä ja köyhyydessä. Kuninkaallisessa pääkaupungissa hänestä silti oltiin
välittämättä.
Av bröderna var Henrik troligen den mest färgstarka. En av Henriks systrar gifte sig med Philip
Jacobsson Ruona från Kuortane. Troligen påverkade detta äktenskap sålunda att Henrik
några år senare vigdes med Valborg, dotter till den rikaste bonden i Kuortane, Eric Mäyrä. År
1655 köptes åt Henrik den 1/3 mantal stora Hiironniemi gård, vars närmaste arvtagerska var
Valborg Mäyrä. Henrik tog sig namnet Hiiro, senare Hiironniemi, där han var husbonde 1655-
1675. Hustrun dog då barnen ännu var små, de höga skatterna, som svenska kronan vid den
tiden pålade de österbottniska bönderna, belastade även honom, vilket gjorde honom till en
kverulant.
1663 klagade Henrik till greve Tott, att domaren och lagmannen Gustaf Rothenius skulle
mutats och dömt så att Henrik miste två åkerlängor. På nästa ting ämnade Rothenius döma
Hyytiäinen till till gatlopp, men domen uteblev. Hyytiäinen hotade med att återigen gå till
greven, rothenius lovade för sin del klaga hos Åbo hovrätt.
Tillsammans med Lappo bonden Henrik Vakkuri uppviglade han folket och fick till stånd en stor
demonstration mot fogden för Karleborg gevskap. Han dömdes till 150 silverdaler i böter, men
då hans protester inte tystnade, dömdes han till döden vid vintertinget i Lappo februari 1664.
Hemma dog djuren av svält då de minderåriga barnen inte förmådde mata dem. Då hade
Heikki hunnit sitta i underjordiskt fängelse, samt i februarikyla blivit förd 11 mil försedd med
handbojor och då nära att förfrysa sina händer. Han benådades, men blev inte spakare. När
han frigavs, begav han sig till Sverige för att få upprättelse. Man hindrade honom då i hans
avsikter att ta sig över med båt. Men han gav sig inte utan vandrade istället landvägen runt
Bottenviken, från by till by i hunger och armod. I den kungliga huvudstaden tog man dock inte
så mycket notis om honom.
Källor
Skapad av Mailis Alvarsson (c) Framställd 2019-01-01 med hjälp av Disgen version 2016.