|
Olavi @
Lulli Syntynyt-Född: 1489 [1] . |
|
|
|
|
||
|
|
|
|
|
|
Tarujen mukaisesti Muuramen Lulli voi olla Köyliön Lallin jälkeläisiä.
Koska ei ole minkäänlaisia lähdekirjoja käytettävissä, ainoastaan legendoja ja
pyhimystaruja, täytyy muistaa että näitä taruja ei voi pitää minkäänlaisina
historiallisina asiakirjoina. Arvo Kantonen, joka 1960-luvulla oli Lullien
Sukuseuran esimies, löysi seuraavan tarinan kirjoista Suomen historia (K.E.
Lindeqvistin ) ja Piispa Henrik ja Lalli (Martti Haavio);
Vuonna 1150 vaiheilla pääsee kristinusko vakaantumaan
svealaistenkin maassa ja nyt he puolestaan, niinkuin vastakääntyneet
tavallisesti, innokkaasti haluaa saamaan muitakin opin tuntemiseen.
Ruotsalaiset pitivät tarpeellisena kukistaa suomalaiset. Erik IX, joka oli
saannut "Pyhän" nimen, lähti sotajoukolla Itämeren yli Suomeen. Hänen
mukanaan oli Upsalan piispa Henrik, joka oli syntyjään englantilainen. Laivat
laskettiin Aurajoen suuhun. Siellä syntyi taistelu ja paljon suomalaisia kaatui
ja eloon jäänneet pakotettiin voitettuina kasteeseen.
Maihinnousu tapahtui silloin, kun meri vielä oli vapaa jäistä,
jolloin taistelu Suomen omistuksesta oli alkanut ja se jatkui vielä yli talven.
Asiakirjojen mukaan, talonpoika Lalli Köyliönjärven jäällä "murhasi"
tuon piispan, jota on sanottu ensimmäiseksi evankeliumin saarnamieheksi
Suomessa, mitä hän todellisuudessa ei ollut. Tarina oli että kun Lalli palasi
kotiinsa ja hänen vaimonsa Kerttu kertoi, että "ruokaruotsi" oli
sillä aikaa vieraillut talossa, ottaen luvatta olutta, ruokaa, heiniä ja
kauroja., Lalli pani veljiensä Pentin ja Olavin kanssa täytäntöön sen rangaistuksen,
mikä kuului Ruotsin kuninkaalle. Tällaisesta ryöstövierailusta oli säädetty
kuolemanrangaistus, rangaistus oli lain mukaan suoritettava miekalla.
"Ruokaruotsi" on alunperin pääasiassa tarkoittanut
"linnan ja tuomarien palvelijain elättämistä talonpoikien kustannuksella,
virallista pakkokestitystä". Tällainen verotusvierailu sai usein laittomia
muotoja, epäilemättä verottajat ylittivät valtuutensa ja vierailivat sellaisten
talonpoikienkin luona, jotka eivät olleet kestitysvelvollisia.
Perimätieto kertoo, että Lalli olisi välttänyt vainoojansa
vetäytymällä Sisä-Suomen erämaihin.. Arvo Kantonen jatkaa: Minulla ei ole
tietoa siitä, kuuluivatko nuo erämaat, joihin Lalli vetäytyi, pälkäneläisten
omistukseen vai ei, kuten Korpilahti on kuulunut ja jonka sen aikaisessa Muuramen
kylässä on ollut jo niin aikaisin kuin 1539 neljä taloa, joista Lulli (joksi
perimätiedon mukaan Lalli on vaihtanut nimensä, eksytääkseen vainoojansa
jäljiltään) jo silloin on ollut Lauri Olavinpoika Lullin omistuksessa.
Mutta toisaalta on itsepintaisia tietoja siitä, ettei surmaaja
olisi ollut tavallinen talonpoika, vaan sukuperältään ylhäinen, kreivi tai
ritari. V. Öhrnhjelm sanoo, että "hän oli siinä seudussa syntyperältään ja
rikkauksiltaan suuri". Tämän vuoksi Lallia on joskus mainittu Suomen kruunaamattomaksi
kuninkaaksi.
Enligt berättelser kan
Muurames Lulli vara ättling till Köyliös Lalli. Eftersom vi inte har några
källböcker tillgängliga, utan bara legender och sagoberättelser, måste vi tänka
på att vi inte kan se dessa historier som några historiska böcker. Arvo
Kantonen, som på 1960-talet var ordförande i Lullis släktförening, fann
följande historia i böckerna "Suomen Historia" (K.E. Lindeqvistin )
och "Biskop Henrik och Lalli" (Martti Haavio);
Ungeför år 1150 får kristendomen fäste i Svea rike och nu är de i
sin tur, såsom nyomvända ofta är, ivriga att få andra att få vetskap om sin
lära. Svenskarna tyckte det var nödvändigt att upplysa finnarna. Erik IX, som
hade fått benämningen "Sankt", tog sig med manskap över Östersjön. Med
sig hade han Uppsalas biskop Henrik, som från födseln var engelsman. Båtarna
ankrade vid Auraå mynning. Där började striden, många finländare stupade och de
som överlevde tvingades döpa sig till kristendomen.
Landstigningen inträffade då havet ännu var isfritt, och striden
om Finland hade börjat och fortsatte över vintern. Enligt historieböckerna, ska
bondesonen Lalli på Köyliösjöns is ha "mördat" denne biskop, som har
sagts vara den första predikaren av evangeliet i Finland, vilket han i
verkligheten inte var. Det har berättats att Lalli kom hem och hans hustru
Gertrud berättade att "matsvenskar" hade hälsat på i huset under
tiden, de hade olovligen tagit öl, mat, hö och gryn. Lalli utförde med bröderna
Bengt och Olofs hjälp, den bestraffningen, som hörde till den svenska kungen.
För ett sådan "påhälsning" var straffet dödsstraff, och detta skulle
enligt lag utföras med svärd.
Uttrycket "Matsvenskar" har ursprungligen främst betytt
"livnärande av stats- och domstols tjänare på bekostnad av bönderna,
officiell tvångsgästgiveri". Sådana tvångsbesök gjordes ofta under
olagliga former, man överskred sina befogenheter och besökte även hus som inte
var skyldiga att ta emot dem..
De nedärvda berättelserna säger att Lalli ska ha undgått sina
förföljare genom att dra sig mot ödemarkerna i inlandet. Arvo Kantonen
fortsätter: Jag vet inte om de ödemarkerna, dit Lalli flydde, hör till Pälkäne
eller ej, liksom Korpilahti har gjort. Muurame by hade ju så tidigt som 1539
fyra hus, varav Lulli (som det berättats att Lalli bytt sitt namn till, för att
vilseleda förföljarna) redan då var i Lars Olofsson Lullis ägo.
Men å andra sidan finns det de som säger sig veta, att mördaren
inte var en vanlig bondeson, utan ursprungligen av finare familj, greve eller
riddare. V. Öhrnhjelm säger, att "han var född i trakten och hade stor
rikedom". Grundat på detta har man ibland benämnt Lalli för Finlands
okrönta konung.
Lauri
(Lars) @ Olavinpoika (Olofsson).
Född 1514 [2]
.
Källor
1.
Lullin Sukukirja
2.
Arvo Kantonen
Skapad av Mailis Alvarsson (c)
Framställd 2019-01-01 med hjälp av Disgen
version 2016.