Aili-Inkeri Elomaa Syntynyt-Född:
1925-07-07 Äänekoski, LS [1] . |
|
|
|
||
|
|
|
|
Elämänkertomus/Levnadsbeskrivning
Aili syntyi Suolahdessa keskimmäiseksi
lapseksi Elomaan perheeseen. Lasten ollessa pieniä perhe muutti Savonlinnaan,
jossa Aili aloitti koulunsa. Vaikka perhe ei kovin montaa vuotta Savonlinnassa
ehtinyt asua, paikka säilyi aina erityisen tärkeänä Ailille. Savonlinnasta tie
vei Hämekoskelle pariksi vuodeksi, kunnes muutto tuli takaisin Keski-Suomeen ja
Jyväskylään. Aili kävi Jyväskylässä keskikoulua, aikeinaan mennä lukioon, mutta
sota kuitenkin sekoitti suunnitelmat ja Aili joutui keskeyttämään koulunsa.
Aili pikkutyttönä – Aili som liten flicka.
Kun sota syttyi, Aili lähti 16-vuotiaana Lotaksi. Sodan
jälkeen hän lähti apulaiseksi Koskenhovin kartanoon, jossa oppi
kotitaloustöitä, etenkin kuuluisan ruoanlaittotaitonsa. Aili harmitteli
joskus aikuisenakin vielä sitä, ettei ollut sodan vuoksi saanut valkolakkia.
Sisukkaasti hän kuitenkin suoritti kursseja itsenäisesti, että pääsisi
seminaariin opiskelemaan luokanopettajaksi. Pieleen menneiden pääsykokeiden
jälkeen hän kirjoitti Torniosta kotiin kirjeen, jossa kertoi, ettei tule
pääsemään seminaariin, joten hän palaisi takaisin Keski-Suomeen. Matkalla
postiin tuuli kuitenkin otti kirjeen mukaansa, ja kirje lensi Tornion
jokeen. Aili pääsi Seminaariin, ja uskoi kohtaloon ja siihen, että asiat
menevät niin kuin niiden on tarkoitettu.
Ensimmäisen työpaikan Aili sai 25-vuotiaana, v.1950 Längelmäen
Länkipohjan Alhon koulusta. Vuonna 1952 hän muutti juuri
valmistumaisillaan olevalle Torikan koululle Vatialle. Siellä hän tutustui
Veikkoon, joka viimeisteli koulua. Lapset, Kari ja Heli syntyivät Vatialla.
60-luvun alussa Veikko rakensi perheelle kesämökin Leinolan kylään, Aili
nimesi sen ”Suvirannaksi”. Aina keväisin odotettiin jäiden lähtöä ja koulun
loputtua muutettiin ”saareen”. Koko kesä vietettiin Kuussaaren mökillä, josta
Veikko kävi päivisin töissä ja iltaisin kalasti. Kalaa tuli usein jopa ämpärikaupalla
ja Aili oli hyvä tekemään kalakukkoja ja erilaisia kalaruokia. Kiitos pitkästä
kesälomasta, hänellä oli aikaa lapsille kesäisin.
Aili työskenteli Torikan koululla aina koulun lakkauttamiseen
saakka, jolloin perhe muutti Laukaan kirkonkylälle. Nopeasti, jopa yllättäen
tapahtunut koulun lakkauttamispäätös oli kova isku ja samalla uusi haaste
koulun johtajaopettajalle. Hänelle tarjottiin uusi paikka Lievestuoreen
koululta, mutta pitkä työmatka edellytti pikaista ajokortin
suorittamista. Tie Laukaasta Lieves-tuoreelle oli tuolloin vielä mutkainen
ja kapea uudelle autoilijalle. Jyrkkä Talkoomäen nousu oli talvisaikaan haaste
- usein jumiin jääneet kuorma- ja linja-autot aiheuttivat pulmallisia
tilanteita, mutta vaaratilanteista selvittiin ilman vahinkoja. Opettajan työt
jatkuivat Lievestuoreella ja viimeisempänä Vihtavuoren koululla,
josta Aili vuonna -85 jäi eläkkeelle.
Eläkevuodet Aili ja Veikko viettivät itse rakentamassa Jokiniemen
uudessa talossa harrastuksenaan puutarhan hoito, energiaa riitti myös uuden
mukavuuksilla varustetun kesämökin rakentamiseen vielä vuonna 1979 Konneveden
Raviolahteen. ”Raviolan” mökillä harrastettiin myös puutarhanhoitoa ja siellä
vietettiin yhdessä lasten ja lastenlasten kanssa useat juhannukset ja
kesäviikonloput. Kalasaaliit Liesvedestä olivat tosin Kuusvettä laihemmat,
joten yhdistettyjä kala- ja saunaretkiä tehtiin yhdessä vielä Kuussaareenkin.
Veikko kuoli äkillisesti sydänkohtaukseen 2005 ja Aili muutti
vuonna 2006 Jokiniemen talosta kerrostaloasuntoon keskustaan. Viimeiset
puolitoista vuotta hän vietti Sarahovin palvelutalossa ja kuoli sunnuntaina
2010-10-31.
Kari kertoi: Hän joutui
sairaalaan tiistaita vasten yötä suolitukoksen vuoksi ja jouduttiin leikkaamaan
vitaaliindikaatioin perjantaita vasten yöllä. Hän ei täysin palautunut
leikkauksesta, vaan hiipui pikku hiljaa pois. Kävimme häntä katsomassa
perjantai iltana ja olimme lauantaina iltapäivään sairaalassa. Hän heräsi, kun
hänet siirrettiin heräämöstä osastolle. Avasi silmänsä, katsoi kaikkia meitä
vuorotellen - hän kyllä tunnisti meidät - ja saimme hyvästellä hänet siinä.
Lauantaina pääasiassa nukkui, tajunnan aste huononi. Yritän järjestä hautauksen
jo pyhäinpäiväksi, sillä isäni nukkui pois tasan 5v ja 6 pvsitten - myös
sunnuntaina. Ja siunaus oli pyhäinpäivänä. Nyt äiti pääsisi isän viereen samana
päivänä.
Rippikuva –
Konfirmationsfoto.
Aili föddes som
mellanbarn i familjen Elomaa. Då barnen var små flyttade familjen till
Savonlinna där Aili började skolan. Trots att familjen inte bodde där så många
år, förblev platsen henne kär. Från Savonlinna flyttade de till Hämekoski och
efter ett par år tillbaka till Mellersta Finland och Jyväskylä. Där gick Aili i
skolan med avsikt att fortsätta gymnasiet, men kriget ändrade planeringarna och
hon fick sluta skolgången.
Då kriget startade
började Aili 16 år gammal i Lottakåren. Efter kriget fick hon tjänst på
Koskenhovi gård där hon lärde sig hushållsarbete och speciellt sin berömda
matlagning. Aili var ibland även som vuxen, ledsen att hon pga kriget inte fick
studentmössan. Enträget gick hon olika kurser för att sen komma in på
lärarseminariet. Efter misslyckade intagningsprov skrev hon brev hem från
Torneå, där hon berättade att hon inte kommer att antas, och reser hem igen. På
vägen till postkontoret tog vinden tag i brevet och det hamnade i Torne älv.
Aili kom in på Seminariet, hon trodde på ödet och att saker sker av en viss anledning.
Veikko, Aili ja Kari Savonlinnassa v.2005.
Veikko, Aili och Kari i
Savonlinna 2005.
Första arbetsplatsen
fick hon som 25-åring, Alho skola i Länkipohja Längelmäki. 1952 flyttade hon
till det nybyggda Torikka skola i Vatia, där mötte hon Veikko som arbetade med
slutförandet av skolbygget. Barnen, Kari och Heli föddes båda i Vatia. I början
av 60-talet byggde Veikko en sommarstuga åt familjen i Leinola by. Varje vår
väntade man på att isarna skulle smälta och efter skolavslutningen flyttade man
till ”ön”. Hela sommaren tillbringades vid stugan. Veikko arbetade dagtid, på
kvällarna fiskade han. Fisk kom ofta hinkvis, Aili var duktig på att laga att
göra kalakukko, en specialietet från sydöstra Finland, bröd med fisk inbakad
fisk, men också andra fiskrätter. Tack vare de långa sommarloven hade hon
mycket tid för barnen. Aili arbetade på Torikka skola ända tills den lades ner,
familjen flyttade då till Laukaa kyrkby.
Nedläggningsbeslutet av skolan kom överraskande och var ett hårt
slag men också en utmning för Aila som var skolans chefslärare. Hon erbjöds en
ny tjänst i Lievestuore skola, och den långa arbetsvägen krävde att snabbt ta
körkort. Vägen från Laukaa till Lievestuore var på den tiden krokig och smal
för den som nyligen fått körkort. Den branta Talkoomäki var en utmaning på
vintrarna, lastbilar och bussar som fastnade orsakade ofta problem men hon
klarade sig utan olyckor. Lärarens arbete fortsatte i Lievestuore och som sista
arbetsplats var Vihtavuori skola varifrån hon pensionerades 1985.
Pensionärsdagarna tillbringade de i den nya och egenhändigt byggda villan
Jokiniemi, de intresserade sig bl a för trädgårdsskötsel, krafterna räckte
också till att 1979 bygga en ny sommarstuga med alla bekvämligheter i
Raviolahti Konnevesi. I stugan ”Raviola” gick mycket tid också till trädgården
och där tillbringades många midsomrar och sommarhelger tillsammans med barn och
barnbarn. Fiskefångsterna i Liesvesi var dock mindre än i Kuusvesi, så
kombinerade fiske och bastuutflykter gjordes tillsammans till Kuussaari.
Veikko dog hastigt i hjärtinfarkt hösten 2005, Aili flyttade 2006
från Jokiniemivillan till en lägenhet i Laukaa centrum. De sista 1,5 årena
tillbringade hon på Sarahovi serviceboende. Aili dog söndagen den 31 oktober
2010.
Sonen berättade: Hon
togs in på sjukhus natten mot tisdag för tarmvred, hon opererades natten mot
fredag. Hon var inte helt nåbar efter operationen utan gled långsamt bort. Vi
besökte henne på fredag kväll och lördag. Hon vaknade till då hon flyttades
från uppvaket till avdelningen. Öppnade ögonen, såg på oss alla en i taget –
hon kände igen oss – vi fick ta adjö där. Under lördagen sov hon mest och
medvetandenivån sjönk. Pappa dog 5 år och 6 dagar tidigare, även han på en
söndag, nu kan mamma få komma till honom.
Vihityt - Vigda.
Veikko
Tiittanen. Född 1924-05-09 i
Harlu, LA (Lakkautettu kunta luovutettu Neuvostoliitolle).
Död
2005-10-23 i Laukaa, LS.
Lapset/Barn
Kari Veikko Tiittanen. Född 1956 Laukaa, LS [8] .
Heli
Sisko Tiittanen.
Född 1959 Laukaa, LS [8] .
Källor
1.
Aili-Inkeri/Past Exp
2.
Rauni Sivula/Past.Exp
3.
Past.Exp
4.
Mikko Strang/Korpilahti
Past.exp.
5.
Mikko Strang/Korpilahti
Past.exp./Födda 1855
6.
Muurame Pastexp 070710
7.
Mikko Strang/Korpilahti
arkiv/Dödbok 1914
8.
Aili-Inkeri
Skapad av Mailis Alvarsson (c)
Framställd 2019-01-01 med hjälp av Disgen
version 2016.